"Ihan varmasti ajatteluni on kokemuksen myötä muuttunut" – Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja istuu nyt hoivajätti Attendon hallituksessa ja kerää ikoneita
Ensimmäisenä Suvi-Anne Siimeksen kotona Helsingin Pitäjänmäessä näkee ison ikonin. Näin Siimes kertoo puhelimessa ja jatkaa, että hän on maalauttanut "Ennusmerkki Jumalan äiti" -ikonin Lintulan nunnaluostarissa.
– Siinä on Maria ja Jeesus, mutta Jeesus ei ole Marian sylissä, vaan Maria tietää olevansa raskaana ja synnyttävänsä Jeesuksen, Siimes kertoo.
Helsinkiläisen nelilapsisen opettajaperheen esikoinen ajatteli jo nuorena, että pyhyyttä on olemassa. Ortodoksisuus vastasi luterilaisessa perheessä kasvaneen nuoren pohdiskeluun.
– Se jollakin tavalla kolahti. Nykyään käyn tosi harvoin kirkossa.
Pyhän Annan ikoni oli pitkään työpaikkaikonina
Toinen rakas ikoni 15-vuotiaana ortodoksiseen kirkkoon liittyneelle Siimekselle on Talvi-Anna, jonka hän osti kansanedustaja-aikanaan. Ikonissa ovat Herran esivanhemmat Joakim ja Anna.
– He ovat riemukkaasti kiepsahtamassa toistensa kaulaan, koska Anna on huomannut olevansa raskaana ja alkanut odottaa Neitsyt Mariaa. Tykkään tästä "äitilinja"-asiasta.
Pyhän Annan ikoni oli pitkään Siimeksen työpaikkaikoni niin Lääketeollisuus ry:ssä kuin Työeläkevakuuttajat Telassa, jonka toimitusjohtajana hän on ollut yhdeksän vuotta.
Raskaana oleva Anna on ollut sopiva ikoni työeläkevakuuttajien etujärjestöön, jossa on seurattu huolestuneena Suomen syntyvyystilastoja. Yli kymmenen vuotta ennätysvauhtia laskenut syntyvyys on Siimeksen mukaan suurin kustannus suomalaisen eläkejärjestelmän tulevaisuudelle, kuten koko kansantaloudelle.
Vaikka korona-aika synkentää taloutta, eläkejärjestelmälle suurimmat ongelmat ovat samat kuin ennen koronaa.
Nuorilla on pelko raskaasta "Prismaperhe-elämästä"
Tutkimusten mukaan nuorten aikuisten päätökseen perheen perustamisesta vaikuttaa näkymä tulevaisuudesta.
– Oleellista on, miten työmarkkinoille kiinnittyminen tapahtuu. Nuorilla aikuisilla on huoli siitä, riittävätkö rahat ja saavatko he töitä. Pystyykö elämään, jos on lapsia, vai muuttuuko se "Prismaperhe-elämäksi", jonka koetaan olevan kauhean raskasta?
Siimes on lukenut kiinnostuneena, mutta samalla surullisena, Turun yliopiston taloussosiologian tutkijan Marika Jalovaaran blogeja. Jalovaara on kirjoittanut, miten perheen perustaminen ja pitkäaikaisen parisuhteen aikaansaaminen tuntuvat olevan yllättävän vaikeita heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa oleville.
Myös yksin eläminen vaikuttaa syntyvyyteen.
– Ei edes voi tulla eteen sitä kysymystä, voisiko hankkia lapsia.
"Työpaikoilla pitäisi olla ilmapiiri, että uskaltaa jäädä perhevapaalle"
Siimeksen mielestä päättäjien pitää vaikuttaa taloudellisen eriarvoisuuden poistamiseen. Uusia työpaikkoja tarvitaan. Mitä paremmin nuoret pääsevät kiinni työelämään, sitä tasaveroisemmin he voivat miettiä, haluaisivatko perheen.
– Tietenkin pitää vielä löytää se ihminen, kenen kanssa perheen perustaa.
Myös asenteet vaikuttavat siihen, tuntuuko lapsiperhearki haluttavalta elämänvaiheelta.
– Työpaikoilla pitäisi olla sellainen ilmapiiri, että siellä uskaltaa jäädä perhevapaille. Ei tarvitsisi tuntea syyllisyyttä, että jos lapsi on kipeä, nuo toiset joutuvat raatamaan vielä kahta enemmän.
Siimeksen mukaan on myös tutkittu, että ihmisten haluamaan lapsilukumäärään vaikuttaa se, miten isoista perheistä he itse ovat. Kun perheet ovat jo aikaisemmin pienentyneet, lapsia halutaan aiempia sukupolvia vähemmän.
– Siellä on kaikenlaista moniulotteista juttua. Ei niin, että napsautamme sormia ja saamme asian muuttumaan. Ei-haluttu lapsettomuuskin lisääntyy.
Siimeksen mukaan lapsettomuushoitojen hinnallakin on siten merkitystä.
Siimeksen mukaan anonyymi työnhaku auttaisi ikääntyviä hakijoita
Myös ikääntyvien työntekijöiden pitäisi kokea itsensä tarpeellisiksi työmarkkinoilla.
– Hirveän monissa paikoissa on totta, että ihmisiä rankataan ikäkriteereillä pois.
Siimes on esittänyt yhtenä ratkaisuna anonyymiä työnhakua, jota on kokeiltu jo maahanmuuttajataustaisten työnhaussa. Työntekijän nimi ja ikä eivät paljastu haun alkuvaiheessa, vaan päätös palkkaamisesta tehdään osaamisen mukaan.
– Pitäisi myös saada pois sitkeitä harhaluuloja kuten se, että vanhemman ihmisen palkkaaminen olisi eläkemaksujen takia kalliimpaa. Se on sitä vain ääritapauksissa. Pienemmissä yrityksissä eläkemaksu on ihan sama kaikenikäisistä, Siimes lisää.
Yt-neuvotteluissa työntekijän mahdollisuus jäädä eläkeputkeen voi Siimeksen mukaan vaikuttaa siihen, keitä irtisanotaan.
– Niin sanotusti ajatellaan työntekijän hyvää, vaikka oikeasti ei ajatella.
57-vuotiaana pitää säilyä riittävän ennakkoluulottomana
Siimeksen mukaan on syntynyt stereotyyppinen kuva siitä, millainen on kaupan kassalla, ravintolan tarjoilijana tai leipomon myyjänä työskentelevä ihminen.
– Ne ovat hirveän pitkään olleet ammatteja, joissa valtaosa on nuoria. Emme saa säpsähtää, jos niissä töissä tapaammekin iäkkäämmän ihmisen. Meidän pitää myös asiakkaina hyväksyä, että ihmisten liikkeet ja ripeys voivat olla erilaisia, jos he ovat eri-ikäisiä. Silti he voivat tehdä työnsä hyvin.
Siimes on luottavainen, että asenteet muuttuvat.
– Yle uutisoi pari viikkoa sitten, että on syntynyt varttunutta väkeä töihin välittäviä firmoja. Sehän kertoo, että markkinoilla on kysyntää sellaiselle jengille.
Siimes täyttää kesäkuun alussa 57 vuotta. Hän tietää, että hänen ikäistensä pitää myös itse säilyä riittävän ennakkoluulottomina ja valmiina oppimaan uutta.
"Pitkällä tähtäimellä kannattavuutta ei voi lisätä ilman laatua"
Siimes aloitti huhtikuussa hoivajätti Attendon kuusijäsenisessä hallituksessa. Häntä innostaa se, että ruotsalaisessa yrityksessä voi nähdä aivan erilaista yritys- ja johtamiskulttuuria.
– Hoiva-ala on kiinnostava sen takia, että se on aidosti monimutkainen ja vaikea. Miten tuottavuutta voidaan kehittää laadun kanssa?
Se on kohtalon kysymys Pohjoismaiden kansantalouksille, koska hoivapaikkoja tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa koko ajan.
Muun muassa Attendon vanhusten hoivakodeissa ilmeni viime vuonna laiminlyöntejä hoitajamitoituksessa ja hoidon laadussa. Siimeksen mukaan pitkällä tähtäimellä yritys ei voi lisätä kannattavuutta ilman laatua.
– Yrityksen pitää pystyä kehittämään toimintaa siten, että se tuottaa kustannustehokkaasti palvelua, joka täyttää kriteerit laadussa ja omaisten tyytyväisyydessä.
Ei olisi voinut liittyä entisten vasemmistopuolueiden nuorisojärjestöihin
Lääketeollisuus, vauraat eläkeyhtiöt ja hallituspaikka yksityisessä hoivajätissä tuntuvat erikoiselta valinnalta vasemmistoliiton entiselle puheenjohtajalle.
– Ihan varmasti ajatteluni on kokemuksen myötä muuttunut. Jos ei olisi muuttunut, olisin vielä enemmän tytönhupakko kuin politiikassa ollessani. Kyllä minulla edelleen palkansaajaidentiteetti on, vaikka hyvätuloinen ihminen olen.
Siimes kehuu vasemmistoliiton nykyistä puheenjohtajaa.
– Li Andersson on hoitanut hommiaan tosi hyvin. Vaalit menivät hyvin, ja vasemmistoliitto ei ole hallitusneuvotteluissa koskaan saanut noin hyviä salkkuja yhteenlaskettuna kuin nyt.
Siimeksen mukaan suurin muutos nykyisessä vasemmistoliitossa hänen johtamaansa on se, että nykyiset kansanedustajat ovat kaikki 1990-luvun alussa perustetun vasemmistoliiton kasvatteja.
– Minun aikanani vanhat jakolinjat vaikuttivat yllättävänkin paljon.
Siimes ei olisi voinut kuvitellakaan opiskeluaikana liittyvänsä silloisten vasemmistopuolueiden nuorisojärjestöihin. Yleisvasemmistolaisesti ajattelevana hän toimi "Sitoutumaton vasemmisto" -ryhmässä.
– Ruohonjuuritoiminta ja omaehtoisuus olivat kauhean olennainen juttu.
Hangon-koti säilyttää yhteyden länsiuusmaalaisuuteen
Korona-aikana Siimes on tehnyt etätöitä paljon myös kakkoskodissaan Hangossa. Hän on paljasjalkainen helsinkiläinen, ja kun kuopuskin muutti omilleen, hän muutti puolisonsa kanssa takaisin Helsinkiin.
Väliin mahtui parikymmentä vuotta perhe-elämää läntisellä Uudellamaalla nykyiseen Raaseporiin kuuluvassa Pohjassa sekä Karjalohjalla ja Lohjalla. Hän tutustui moni-ilmeiseen suomenruotsalaisuuteen, ja ruotsista tuli hänelle elävä kieli.
Hangon kakkoskoti on säilyttänyt yhteyden länsiuusmaalaisuuteen.
– Kun asuimme Pohjassa, kävimme usein pääsiäiskirkossa Hangossa. Ortodoksikirkko on tehty jo Venäjän vallan aikana, kun Hanko oli kylpyläkaupunki.
Siimes sanoo aina joskus pohtivansa, minne hän toivoisi tulevansa haudatuksi. Hanko on ollut mietteissä yhtenä vaihtoehtona.
Siellä on myös hänelle niin tärkeä meri.
Telan toimitusjohtaja
Suvi-Anne Siimes
Syntynyt 1.6.1963 Helsingissä, lapsuus ja nuoruus Malmilla Pohjois-Helsingissä.
Asuu Helsingissä, vapaa-ajanasunto Hangossa.
Muutti miehensä kanssa takaisin Helsinkiin 2009 Raaseporin, Karjalohjan ja Lohjan perhevuosien jälkeen.
Ylioppilaaksi Helsingin yhteiskoulusta.
Valtiotieteiden lisensiaatti Helsingin yliopistosta, pääaineena kansantaloustiede.
Vasemmistoliiton kansanedustaja 1999–2007.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja 1998–2006.
Paavo Lipposen I hallituksen kulttuuriministeri 1998–1999 ja Lipposen II hallituksen 2. valtiovarainministeri ja asuntoministeri 1999–2003 sekä kehitysyhteistyöministeri 2002–2003.
Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja 2007–2011.
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja 2011.
Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja 2011–2016.
Postin hallituksessa 2013–2020.
Ruotsalaisen hoivayhtiö Attendon hallitukseen huhtikuussa 2020.
Aviopuoliso työterveyslääkäri Kari Penkkilä, kolme lasta ja neljä lastenlasta.
Harrastaa ulkoilua, veneilyä ja lukemista.
Kirjat: Amerikan päiväkirja: ja muita kirjoituksia 2000, Politiikan piilokuvat 2002, Politiikan julkisivu 2007 ja Nunna Kristodulin kanssa Taivas alkaa maasta – Kirjeitä 2006.
