Sakari Alhopuron säätiö jakoi 750 000 euroa lääketieteen ja luonnontieteen tutkijoille
Alkuvuonna perustettu Sakari Alhopuron säätiö on myöntänyt rahoitusta yhteensä 16 tutkijalle ja tutkimusryhmälle kaikkiaan 750 000 euroa.
Rahoitusta myönnettiin muun muassa borrelioosin diagnostiikan ja välittäjäeläinten tutkimuksiin sekä hankkeeseen, jossa selvitetään viheraltistuksen merkitystä terveydelle.
Esimerkiksi Annukka Pietiäisen borrelisoosidiagnostiikkaan liittyvä tutkimus sai 60 000 euroa. Tutkimusprojekti käsittelee positroniemissio-tietokonetomografiaan perustuvan menetelmän kehittämistä borrelioosin kuvantamiseen soveltuvaksi. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää merkkiaine, joka tunnistaa borreliabakteerin aiheuttaman infektion.
60 000 euroa myönnettiin myös Jani Sormusen tutkimushankkeelle, jossa selvitetään eläinlajiston monimuotoisuuden sekä puutiaisten ja puutiaisvälitteisten taudinaiheuttajien välisiä yhteyksiä.
Jenni Lehtimäen monitieteinen Viherikkuna-hanke sai 45 000 euroa. Laajassa hankkeessa selvitetään, millainen määrä, minkätyyppinen ja milloin tapahtuva viheraltistuminen voi suojata lapsuuden aikana käynnistyviltä elintasosairauksilta.
Määräaikaan mennessä säätiölle tuli 186 apurahahakemusta. Niistä 65 prosenttia suuntautui lääketieteelliseen ja 35 prosenttia luonnontieteelliseen tutkimukseen. Mukana oli hakemuksia, jotka kattavat molempia tieteenaloja.
– Ansiokkaita hakemuksia tuli paljon, joten päätösten tekeminen oli vaikeaa. Tänä vuonna päätimme myöntää rahoitusta väitöskirjan jälkeiseen tutkimustyöhön ja kannustaa näin lahjakkaita nuoria jatkamaan tutkijan uralla, säätiön hallituksen puheenjohtaja Sakari Alhopuro sanoo tiedotteessa.
Kaikkien apurahansaajien nimet ja tutkimushankkeet löytyvät säätiön verkkosivuilta.
