LM:n tiedot: Suomi kasvattamassa ulkomaisten kausityöntekijöiden määrää useilla tuhansilla – 9 000 on tulossa maatilatöihin pääosin Ukrainasta
Ukrainalaisia kausityöntekijöitä on tulossa Suomen maatiloille huomattavasti tähän asti tiedettyä enemmän.
Lännen Median tietojen mukaan Suomi on kasvattamassa ulkomaisen kausityövoiman kiintiötä tähän mennessä ilmoitetusta 4500:sta 9000:een.
Kysymys on kolmansista maista eli ennen kaikkea Ukrainasta saapuvista kausityöntekijöistä. Heitä tulisi ilmoitetun 4500:n lisäksi saman verran lisää.
Lännen Median tietojen mukaan hallitus on päättämässä kiintiön nostamisesta perjantaina. Alun perin neuvottelu piti olla keskiviikkona, mutta se siirrettiin perjantaihin pääministeri Sanna Marinin (sd) jäätyä vilustumisen vuoksi sairauslomalle. Jos Marinin sairausloma jatkuu, neuvottelu voi yhä siirtyä.
Ulkomaista kausityövoimaa on tullut joka vuosi yleensä noin 16 000. Koronaviruksen vuoksi rajat sulkeutuivat, ja tiloilla heräsi hätä, miten työt saadaan hoidettua ja sato korjattua.
Kolmansista maista ei kuitenkaan tämänhetkisen tiedon mukaan oteta Suomeen koko 16 000:n määrää, vaan kokonaismäärä on jäämässä 9 000:een. Näin ollen tiloilla tarvitaan yhä noin 7 000 suomalaista työntekijää.
Reilusta 16 000 kausityöntekijästä noin 9 000 on aiempina vuosina tullut Ukrainasta. Tänäkin vuonna suurin osa kausityöntekijöistä tulee Ukrainasta, mutta myös muista maista. Työntekijöitä on jo saapunut Suomeen.
Ukrainalaisten kausityöntekijöiden määrä on noussut koko koronakevään ajan. Pääsiäisen jälkeen Suomen hallitus ilmoitti, että EU:n ulkopuolelta otetaan 1 500 työntekijää. Sitten hallitus ilmoitti, että se sallii kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulon EU:n ulkopuolelta.
Tilanne mutkistui huhtikuussa, kun Ukraina ilmoitti, ettei se päästä kansalaisiaan lähtemään mihinkään maahan. Ukrainalaisten kausityöntekijöiden pääsy Suomeen ratkesi lopullisesti hallitusten välisissä neuvotteluissa toukokuun alussa. Suomi kävi neuvottelut Ukrainan kanssa kahdenvälisesti.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan hallituksen linjaama absoluuttinen lukumäärä ei ole se tärkein asia vaan ylipäätään se, kuinka aputyövoimaa saadaan EU:n ulkopuolelta.
– On alun alkaenkin ollut selvää, että 4 500:n määrää vielä kasvatetaan, mutta lopullisen luvun päättää hallitus. Esitämme hallitukselle lisätyövoimaa. Lukua täytyy selvästi kasvattaa, se on lähtökohta, hän kommentoi.
Husu-Kallion mukaan kausityöntekijäasia on perjantaina esillä hallituksen neuvottelussa.
– Päätettiin jo huhtikuussa 1 500:sta, mutta tulijoita on ollut vasta alle tämän. Näin tänään tiistaina uusimmat rajan tiedot, ja itsekin yllätyin, että tulijoita on ollut vielä alle 1 500.
Seuraava charter-lento on tulossa Suomeen Ukrainasta perjantaina, ja siinä tulee taas vajaat 200 uutta työntekijää, jotka joutuvat ensin karanteeniin.
Husu-Kallio painottaa, että maatiloille tarvitaan ulkomaalaisten lisäksi ehdottomasti lisää kotimaisia, sitoutuneita työntekijöitä.
Tietoa kausityöntekijöistä odotetaan kiivaasti maa- ja marjatiloilla. Tulevan kesän sadonkorjuu on koronakriisin vuoksi ollut avoinna ja tilanne huolestuttava esimerkiksi yli tuhannella kotimaisella mansikkatilalla sekä muilla marja- ja hedelmätiloilla.
– Odotamme hallitukselta tietoa, joka on luvattu toukokuun loppuun mennessä. Haluamme tietää, kuinka paljon sadonkorjuuseen pääsee työvoimaa EU:n ulkopuolelta, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki kertoo.
– Sen jälkeen on helpompi katsoa eteenpäin, kun on raamit tiedossa.
Ilomäki toteaa, että moni tila ehti laittaa jo talvella sitovat työtarjoukset ulkomaille, mikä on hankaloittanut kotimaisen työvoiman palkkaamista.
– Ei voi olla niin, että tiloilla on rekrytoituna kahdet työntekijät päällekkäin.
Suomessa on käynnistetty tänä keväänä useita kampanjoita, joissa houkutellaan kotimaisia työntekijöitä kausitöihin maatiloille. Ilomäen mukaan osa tiloista on jo löytänytkin työntekijöitä ja osa työnhakijoista saanut töitä.
– Tilanne vaihtelee paljon, kun tiloja on koko Suomessa etelästä pohjoiseen. Avainsana on kuitenkin se, että työntekijä on sitoutunut työhönsä.
