Euroopan talous kasvaa Sdp:n visiossa
Sdp:n Eurooppa-politiikan visio nojaa työllisyyteen, talouskasvuun, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Keskiössä ovat työ ja työntekijä.
– Tässä ajattelussa työ ja vain työ luo vaurautta, linjasi puheenjohtaja Jutta Urpilainen tiistaina.
Sdp julistaa haluavansa vahvistaa sääntelyä ja tehdä tasapainoista yhteistyötä julkisen ja yksityisen välillä.
Urpilaisen mukaan suomalaisilla on Eurooppa-politiikassa valittavanaan kaksi muuta, ei-toivottavaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen niistä panee pään pensaaseen ja torjuu kansainvälisen yhteistyön.
– Tämä ajattelu on ollut omiaan synnyttämään Eurooppaan pelon ilmapiirin, joka rapauttaa erilaisuuden kunnioittamista ja keskinäistä luottamusta.
Toinen vaihtoehto uskoo, että pääomia ei saa kahlita ja että markkinat korjaavat itse itsensä.
– Kun tässä mallissa puheeksi tulee sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen ja esimerkiksi työntekijän suojelu, jarrumiehet vetävät hihasta, Urpilainen vertaili.
Paikalla olleet kolmen palkansaajakeskusjärjestön johtajat komppasivat pitkälti demarijohtajan näkemyksiä.
SAK:n Lauri Lyly kertoi olevansa huolissaan Euroopan sosiaalisesta kriisistä talouttakin enemmän. Jättimäisestä 26 miljoonan hengen työttömyydestä koituu yli sukupolven yltäviä ongelmia. Lylynkin mukaan Euroopassa tarvittaisiin kasvua, ja sitä ei synny leikkaamalla.
– Jos kasvua ei ole, se näkyy Suomen työllisyysluvuissa.
Akavan Sture Fjäderin mielestä sosiaalisen Euroopan rakentamiseksi tarvitaan uusia aloitteita: esimerkiksi uusi työsuojelustrategia ja ay-liikkeelle kanneoikeus Suomeenkin.
Fjäderin mukaan kotimaisen palkansaajan etu on, että euro ja Euroopan talous- ja rahaliitto Emu pidetään kunnossa.
STTK:n Mikko Mäenpää muistutti EU:n olevan suomalaisten yritysten päävientialue, jonka kehityksen seuraamista ei sovi laiminlyödä. Hän huomautti, että Euroopasta puuttuu yhteinen työmarkkinamalli. Mäenpään mielestä EU:n komissio on laiminlyönyt viime vuosina työdirektiivien antamisen.
– Tämä on johtanut siihen, että Euroopan maat kilpailevat toistensa kanssa työvoiman hinnasta alenevin huudoin. Se vie pohjaa eurooppalaisen hyvinvointimallin luomiselta.
Järjestöpomojen mielestä Eurooppa tarvitsee enemmän kolmikantaa eli hallituksen, palkansaajien ja työnantajien yhteistä neuvottelupohjaa.
TS–STT