Taloustaantuma näyttää karsivan ainakin julkisen puolen pätkätöitä enemmän kuin vakituisia työsuhteita. Esimerkiksi Turun kaupungin vakituisten työntekijöiden määrä kasvoi toissa keväästä viime maaliskuuhun 83:lla. Samaan aikaan määräaikaisten työntekijöiden luku putosi 50:llä.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen arvioi, ettei määräaikaisten määrää leikata yhtä paljon kuin edellisen laman aikana.
– Jokaisen määräaikaisuuden jatkoa harkitaan tietysti nyt entistä tarkemmin. Samanlaisiin vähennyksiin kuin 1990-luvulla tuskin kuitenkaan mennään, Jalonen sanoo.
Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan määräaikaisten osuus kaikista palkansaajista oli korkeimmillaan reilut kymmenen vuotta sitten, jolloin pätkätöitä teki 18 prosenttia työvoimasta. Viime vuonna määräaikaisia oli enää 12 prosenttia työssäkäyvistä.
Määräaikaiset työsuhteet ovat tyypillisiä julkisen sektorin puolella. Valtion työntekijöistä 22 prosenttia ja kuntien henkilöstöstä joka viides tekee pätkätöitä. Yksityisen palveluksessa olevista määräaikaisia on kahdeksan prosenttia.
Kuntaliitto on jo vuosia kampanjoinut vakituisten työsuhteiden puolesta ja kehottanut kuntia palkkaamaan pätkätyöntekijöitä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Määräaikaisten kokonaisosuus onkin vähentynyt ja Jalonen uskoo, että taantuma on omiaan vahvistamaan tätä kehitystä.
Sijaisten tarve
on jatkuvaa
Myös Kaarinan kaupungin henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen uskoo määräaikaisten luvun kaupungin töissä vähenevän. Määräaikaisuuksia on pystytty hoitamaan myös oman väen voimin, koska Piikkiön kanssa tehdyn kuntaliitoksen jäljiltä joistakin työtehtävistä on vapautunut työvoimaa.
– Määräaikaisia tarvitaan silti jatkossakin. Lain vaatimat palvelut kuten päivähoito on pystyttävä järjestämään ja sijaisia käytetään tulevaisuudessakin, Valtonen sanoo.
Samaan tapaan tilannetta arvioi Turun kaupungin vs. henkilöstösuunnittelija Anne Kujanpää.
– Sosiaali-, terveys- ja opetuspuolella tarvitaan jatkuvasti paljon sijaisia. Näissä tarpeissa taloudellinen tilanne ei vielä ole juurikaan näkynyt, Kujanpää sanoo.
Pätkän tekijä
jää korvauksitta
Ammattiyhdistysliike on vuosien varrella pyrkinyt ajamaan pätkätyöläisen työsuhdeturvaa vastaamaan toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen ehtoja.
Vuoden 2005 alusta pätkätöistä on kertynyt esimerkiksi eläketurvaa vakituisen työsuhteen tapaan. Työsuhteen jatko on pätkätöissä kuitenkin useimmiten hämärän peitossa.
Hoitajien ammattijärjestön Tehyn lakimiehen Niina Nurmisen mukaan kunnat ovat vähentämässä esimerkiksi kesäsijaisten määrää.
– Selvästi näkee, ettei määräaikaisuuksia enää jatketa samaan tapaan kuin ennen. Toisaalta on hyväkin, jos sitä kautta määräaikaisten määrä vähenee, Nurminen toteaa.
Nurmisen mukaan määräaikaisen ja vakinaisen työsuhteen ero näkyy räikeimmin raskaustapauksissa.
Jos määräaikainen työntekijä alkaa odottaa lasta, työnantajat yleensä kieltäytyvät maksamasta palkallista äitiysvapaata määräaikaisuuden päättymisen jälkeen.
– Näin tapahtuu meidän oman selvityksemme mukaan yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Olemme riitauttaneet näitä juttuja ja usein työnantaja on suostunut maksamaan palkan äitiysvapaan ajalta.
Myös sairaustapauksissa työnantajat yleensä katsovat, ettei työnantajavastuu ulotu määräaikaisuuden jälkeiseen aikaan.
Nurmisen mukaan elää sitkeä käsitys, että määräaikainen työsopimus olisi jotenkin toistaiseksi voimassa olevaa joustavampi.
– Sitä se ei todellakaan ole. Jos työntekijä on määräaikaisessa työsuhteessa, hän ei voi esimerkiksi irtisanoutua määräaikaisen työsuhteen aikana.
