Kiistelty kansalaisuuslaki nosti verisimpiä yhteenottoja Delhissä vuosiin ja ajoi hindut ja muslimit toistensa kimppuun
Intian pääkaupungissa Delhissä koteja ja kauppoja on poltettu. Kaduilla lojuu tiiliskiviä ja palaneita ajoneuvoja. Kytevistä rakennuksista nousee savua.
Miljoonakaupunki Delhissä hindut ja muslimit ovat alkuviikon aikana ottaneet voimakkaasti yhteen. Delhissä nähtyä väkivaltaa kuvaillaan rajuimmaksi vuosikymmeniin. Keskiviikkoon mennessä yhteenotoissa oli kuollut ainakin yli 20 ihmistä ja paikallisten sairaaloiden mukaan loukkaantunut vajaat parisataa. The New York Timesin mukaan sairaalahoitoon on joutunut myös toimittajia ja poliiseja.
Levottomuudet ovat keskittyneet erityisesti Delhin kaakkoisosan muslimienemmistöisille alueille. Muslimiasukkaiden on nähty lähtevän kodeistaan laukkuja ja muita tavaroita mukanaan kantaen, koska he pelkäävät väkivaltaisuuksien jatkuvan, kertoo BBC.
Tuoreimmat levottomuudet saivat kipinän jo joulukuussa, jolloin Intian parlamentti hyväksyi uuden kansalaisuuslain. Sen mukaan Pakistanista, Afganistanista ja Bangladeshista luvattomasti ennen vuotta 2015 saapuneille maahanmuuttajille voidaan jatkossa myöntää kansalaisuus nopeutetusti. Sen voivat saada hindut, sikhit, buddhalaiset, jainalaiset, parsit ja kristityt, mutta eivät muslimit.
Lakia on kritisoitu siitä, että se syrjii muslimeita. Intian hallitus kiistää, että laki olisi syrjivä. Hallituksen mukaan lain tarkoituksena on suojella vainottujen uskonnollisten vähemmistöjen edustajia, jotka pakenevat muslimienemmistöisistä maista.
Laki on aiheuttanut Intiassa voimakasta kahtiajakoa. Paikalliset jakaantuvat lain puolelle ja sitä vastaan pitkälti uskonnollisten ryhmien perusteella. Intian väestöstä noin 80 prosenttia on hinduja ja noin 14 prosenttia muslimeja. Intiassa elää vajaat 200 miljoonaa muslimia.
Jännitteiden taustalla vaikuttavat pitkän ajanjakson tapahtumat.
Intian pääministeri Narenda Modi toimi aikaisemmin neljän peräkkäisen kauden ajan Gujaratin osavaltion pääministerinä. Vuonna 2002 rajut levottomuudet ja väkivaltaisuudet hindujen ja muslimien välillä kärjistyivät Gujaratissa. Mellakoiden aikana jopa yli 2 000 ihmistä tapettiin. Heistä enemmistö oli muslimeja.
Etenkin muslimien keskuudessa vallitsee yhä epäluottamusta Modia kohtaan.
Intian parlamenttivaaleissa viime keväänä pääministeri Modi valittiin jatkokaudelle ja hänen hindunationalistinen puolueensa Intian kansanpuolue (BJP) sai vaalivoiton.
Modia on syytetty hindumielisestä politiikasta. Reutersin mukaan uusi kansalaisuuslaki on vain yksi Modin hallituksen ottamista useista askelista yhä hindumielisempään suuntaan. Aikaisemmin hallitus on muun muassa poistanut muslimienemmistöiseltä Kashmirilta sen erityisaseman.
Kansalaisuuslakia vastustaviin mielenosoituksiin on osallistunut satoja tuhansia ihmisiä.
Tuoreiden väkivaltaisuuksien alullepanijaksi on syytetty muun muassa BJP-puolueen edustajaa Kapil Mishraa. Hän piti sunnuntaina puheen, jonka on tulkittu yllyttäneen väkivaltaan.
Mishra osallistui sunnuntaina kansallisuuslakia vastustavien mielenosoittajien vastaiselle marssille. Kiihkeässä puheessaan hän sanoi, että jos poliisi ei häädä päätien tukkineita mielenosoittajia, hän ja hänen seuraajansa tekevät sen itse.
The New York Timesin mukaan vain muutamaa tuntia myöhemmin hindujen ja muslimien välillä syttyivät pahimmat väkivaltaisuudet, mitä Intiassa on nähty vuosiin.
BJP-puolueen tiedottaja Tajinder Pal Singh Bagga sanoi Reutersille, että hänen puolueensa ei tue minkäänlaista väkivaltaa.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vieraili maassa alkuviikolla. Mellakat jatkuivat vierailun ajan. Bagga syytti kaaoksesta kilpailevia puolueita. Hänen mukaansa mellakoiden tarkoituksena oli vain vahingoittaa Intian mainetta.
– Tämä oli sataprosenttisesti etukäteen suunniteltu, hän sanoi väkivallasta ja lisäsi, että hänen puoleensa tai sen politiikalla ei ole mitään tekemistä kaaoksen kanssa, Bagga sanoi Reutersille.
Reuters ei ole saanut todisteita siitä, että tapahtumat oli suunniteltu etukäteen.
