Uutiset

EU:n rahoituskehysneuvottelut alkoivat – Emmanuel Macron: "Tämä voi viedä useita tunteja, useita öitä ja useita päiviä"

OLIVIER HOSLET
Euroopan komisson puheenjohtaja Ursula von deer Leyen, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron Brysselissä torstaina.
Euroopan komisson puheenjohtaja Ursula von deer Leyen, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron Brysselissä torstaina.

EU-maiden johtajat ovat aloittaneet Brysselissä ylimääräisen huippukokouksen, jossa sovitaan Euroopan unionin tulevien vuosien rahoituskehyksestä.

Kokouksesta odotetaan pitkää ja vaikeaa, sillä jäsenmaat ovat hyvin erimielisiä kehyksen suuruudesta ja sen painotuksista. Niiden täytyy kuitenkin hyväksyä rahoituskehys yksimielisesti.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kertoi ennen kokouksen alkamista, että EU:n jäsenmaat ovat budjettineuvotteluissa vielä kaukana toisistaan. Hänen mukaansa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kehysehdotus on kaukana hyväksyttävästä.

Michel on tuonut kokoukseen ehdotuksen, jossa rahoituskehys vuosille 2021–2027 olisi 1,074 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta, 1 094 miljardia euroa. Eurooppa-neuvoston muodostavat EU-maiden valtionpäämiehet, eli esitys on käytännössä kompromissi eri EU-maiden esittämistä vaatimuksista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Me hyväksymme, että olemme EU:ssa nettomaksaja, mutta me emme voi hyväksyä suurta lisäystä maksuihimme, Löfven sanoi Uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ruotsi tekee Löfvenin mukaan tiivistä yhteistyötä neuvotteluissa Tanskan, Itävallan ja Hollannin kanssa. Nämä maat ovat ilmoittaneet, että EU:n budjetin pitäisi olla prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kertonut, että Ranska on valmis antamaan rahaa esitystä enemmän, jos ne kohdistetaan oikein. Hänen mielestään ei ole hyväksyttävää, että Britannian EU:hun jättämä aukko kompensoidaan yhteisiä varoja pienentämällä.

– Ei voi sanoa, että meidän pitää olla kunnianhimoisempia ja sitten, kun on aika laittaa rahaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, sanotaan: "Me emme ole päässeet sinne", Macron sanoi.

Macronin mukaan neuvotteluista ei voi tulla onnistuneet, jos jotkin maat vaativat budjetiksi prosenttia jäsenmaiden BKT:stä. Hän uskoo kuitenkin, että rahoituskehyksestä voidaan päästä sopuun, mutta se vaatii kompromisseja ja kunnianhimoa.

– Tämä voi viedä useita tunteja, useita öitä ja useita päiviä. Minä olen valmis.

Hollannin pääministerin Mark Rutten mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel työskentelee ahkerasti, jotta EU-maat pääsevät sopuun budjetista.

– Charles Michel tekee parhaansa, mutta on helpompi muodostaa Belgiaan hallitus kuin tulla ulos näistä neuvotteluista sopimuksen kanssa, Rutte sanoi Reutersin mukaan viitaten Belgian vaikeisiin hallitusneuvotteluihin.

Belgiassa on yritetty saada maahan uusi hallitus jo yli vuoden ajan. Myös Michel on ollut yrittämässä muodostaa hallitus virkaa tekevänä pääministerinä ennen siirtymistään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rutte oli valmistautunut vaikeisiin neuvotteluihin ottamalla mukaan säveltäjä Frédéric Chopinin elämäkerran. Sen avulla ajan saa kulumaan, jos neuvottelut jymähtävät välillä umpikujaan, hän kertoi.

EU:n rahoituskehys määrittää sen, kuinka paljon rahaa Euroopan unionilla on käytettävissään vuosina 2021–2027 ja mihin sitä tulisi käyttää.

Avaamme seuraavaksi, millaisia esityksiä rahoituskehyksestä on tehty.

Michelin esitys unionin budjetista on lähellä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudellaan sorvaamaa esitystä, jossa budjetin koko oli 1,07 prosenttia. Suomen kompromissiesityksestä tosin ei pitänyt juuri kukaan.

Rahoituskehystä on viilattu pitkään, sillä EU-komissio antoi oman pohjaesityksensä jo keväällä 2018. Siinä budjetiksi esitettiin 1,11 prosenttia bruttokansantulosta.

EU-parlamentin kanta on, että kehyksen pitäisi olla 1,3 prosenttia bruttokansantulosta, jotta sillä saataisiin katettua kaikki jäsenmaiden EU:lta vaatimat asiat.

Vuosien 2014–2020 kehys on 1,16 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta, kun Britannian osuus on laskettu pois. Britannian lähdön tuoman leikkauksen lisäksi komission pohjaesitys olisi leikannut budjetteja lisää. Ja Michelin uusi esitys leikkaisi niitä vielä lisää.

Vähiten EU:lle haluavat antaa Itävalta, Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi, joiden mielestä EU-budjetin pitäisi olla prosentti EU-maiden bruttokansantulosta. Osa maista, esimerkiksi Ranska on valmis antamaan esitystä enemmänkin, jos raha kohdennetaan oikein. Myös varsinkin Itä-Euroopan maat, jotka saavat EU:sta enemmän rahaa kuin siihen laittavat, kannattavat korkeampaa prosenttiosuutta.

Michelin esityksen painotukset ovat erilaisia kuin Suomen kompromississa, vaikka kokoluokka on sama. Paitsi kehyksen koko, myös sisältö on kiistan aiheena.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat olleet maatalous- ja aluekehitystuet, mutta jäsenmaat ovat halunneet unionin panostavan yhä enemmän tulevaisuuteen. Sen pitäisi muun muassa osallistua enemmän tutkimukseen ja koulutukseen, kehittää rajavalvontaa ja torjua ilmastonmuutosta.

Yhtälö on hankala, sillä eniten maatalous- ja aluekehitysrahoista hyötyvät maat haluavat säilyttää niiden tason. Lisäksi EU-budjetti pienenee automaattisesti jonkin verran, sillä Britannia on eronnut unionista.

Jos EU:n jäsenmaiden yksimielisyyden saavuttaminen on hankalaa, vielä hankalampaa on saada rahoituskehys läpi europarlamentissa, jonka täytyy myös hyväksyä se.

Parlamentin neuvottelutiimi teki heti Michelin ehdotuksen tultua julki kannanoton, jossa se sanoi, ettei se hyväksy sen pohjalta tehtävää rahoituskehystä.

Parlamentti vaatii merkittäviä panostuksia paitsi Green Dealin toteuttamiseen, myös digitalisaatioon ja Euroopan aseman vahvistamiseen. Lisäksi se kritisoi rahoitusleikkauksia lähes kaikilla rahoituskehyksen osa-alueilla.

Lisäksi se vaatii, että rahoituskehyksessä on sitouduttava siihen, että EU saa nykyistä isomman osuuden tuloistaan muista tulonlähteistä kuin jäsenmaiden maksamista jäsenmaksuista. Tällaisiksi tulonlähteiksi on visioitu esimerkiksi yritysverotuksen yhtenäistämistä, muoviveroa, päästökauppaa ja digitaalisten palveluiden verotusta.

Löytyykö tänään sopu siihen, mihin EU tulevaisuudessa käyttää rahaa?

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Huh huh!
Onneksi Itävalta, Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi ovat edes jotenkin järjissään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Muumimamma
Vast: Huh huh!
Yksi suurimmista EU:n rahoittajista lähtee pois,tekee se noin 65miljardin euron aukon ja tämä pitää jotenkin paikata.Siinäpä temppu,miten se tehdään niin että se sopii kaikille.Mutta suurempi murhe odottaa vielä.Se on ilmastonmuutoksen torjunta ja mitä se maksaa ja kuka maksaa.Komissio on laskenut,että se vaatii 250miljardin euron panostuksen joka ainoa vuosi kymmenen seuraavan vuoden aikana,jotta pariisin ilmastokokouksen tavoitteet olisi edes vähän lähempänä.Niin että HUH HUH.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.