Koppikorvausten jyrkkä kasvu tyssäsi viime vuonna – syyttömänä vangituille maksettu korvaussumma romahti 1,3 miljoonalla eurolla

Valtion maksamien koppikorvausten määrä romahti viime vuonna. Tätä ennen syyttömänä vangituille maksettujen korvausten määrä kasvoi tasaisesti neljänä vuotena perättäin.

Vuonna 2018 valtio joutui pulittamaan koppikorvauksia ennätykselliset 3,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 valtio maksoi koppikorvauksia 2,1 miljoonaa euroa, mikä on 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edeltävä vuotena.

– Meillä ei ole mitään selkeää näkemystä siitä, miksi korvausten määrä yhtäkkiä putosi. Toisaalta siitä ei voi myöskään vetää johtopäätöstä, että sama suunta jatkuisi kuluvana vuotena, sanoo lakiasianpäällikkö Pekka Syrjänen Valtiokonttorista.

Suomessa syyttömänä vangittu voi hakea valtiolta vahingonkorvauksia vankeusajastaan.

Valtion maksamien koppikorvausten yhteismäärä pysyi 2010-luvun alussa pitkään 1-1,5 miljoonan euron vuositasolla. Vuonna 2015 korvausten yhteissumma lähti kuitenkin jyrkkään nousuun.

– Nousua selittää se, että parina viime vuotena korvausta maksettiin muutamalle henkilölle hyvin pitkistä vapaudenmenetyksistä, Syrjänen kertoo.

– Joukossa ei tarvitse olla kuin yksi tai kaksi henkilöä, joiden korvaus nousee puoleen miljoonaan euroon, niin se näkyy jo selvästi tilastoissa.

Valtiokonttori saa vuosittain noin 500 hakemusta syyttömästi vangituilta henkilöiltä. Vuonna 2019 hakemusten määrä putosi sadalla, mikä ei kuitenkaan selitä suoraan maksettujen koppikorvausten kokonaissumman laskua.

Kokonaismäärään vaikuttavat eniten yksittäiset suuret korvaussummat.

– Viime vuosina isot korvaussummat ovat olleet lisääntymään päin. Enemmän näiden tapausten määriä ohjailee sattuma kuin mikään muu selittävä syy, Syrjänen sanoo.

Valtiokonttorin mukaan yksittäisille henkilöille maksetut korvaussummat liikkuvat tyypillisesti muutaman sadan euron ja muutaman tuhannen euron välillä.

Korvaussumman suuruuteen vaikuttaa se, kuinka pitkään ja millaisissa oloissa henkilö on viettänyt vangittuna ilman syytä.

– Korvaushakemukset tulevat lähinnä tutkintavankeudessa olleilta henkilöiltä, jotka on vapautettu jossakin välissä oikeusprosessia, Syrjänen kertoo.

Tavallinen korvaussumma on 100–120 euroa yhdeltä vankeusvuorokaudelta. Jos henkilö on ollut vangittuna esimerkiksi erityisen karuissa oloissa ja hänen vapauttaan on rajoitettu muuten kohtuuttomasti, Valtiokonttori voi nostaa vuorokausikorvaussummaa.

Suomen historian suurimmat koppikorvaukset valtio on joutunut pulittamaan Anneli Auerille, joka istui 600 vuorokautta tutkintavankeudessa syyttömänä miehensä murhasta epäiltynä.

Valtio maksoi Auerille 546 000 euroa.

Parhaillaan äänekoskelainen mies vaatii parhaillaan valtiolta yli miljoonan euron korvauksia siitä, että istui 1 268 vuorokautta murhasta syyttömänä tuomittuna.

Keski-Suomen käräjäoikeus hyväksyi puolet miehen korvausvaatimuksista.

Valtiokonttori maksoi miehelle 3,5 vuoden vankeusajasta korvauksia 520 000 euroa.

Mies valitti jutusta Vaasan hovioikeuteen, joka totesi joulukuussa 2019, että miehelle maksetut korvaukset ovat linjassa yleiseen koppikorvauskäytäntöön. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden määräämää korvaussummaa.

Mies on hakenut korvausasiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joten hovioikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.