Taiwanin valinta kumppaniksi toi Kiinan Prahan kaupunginjohtajan kimppuun

Kiinan uhmaaminen voi merkitä yksittäiselle kaupungille pahaa päänsärkyä.

Tšekin pääkaupunki Praha on joutunut kommunistisen Kiinan silmätikuksi tuettuaan avoimesti Taiwania ja Tiibetiä.

Prahan piraattipuoluetta edustava pormestari Zdeněk Hřib selittää Lännen Median haastattelussa, että kaupunki joutui hankalaan asemaan, koska edellinen kaupunginhallitus antoi liikaa periksi Kiinan vaatimuksille.

Konflikti juontaa juurensa edellisen kaupunginhallituksen aikana solmittuun Prahan ja Pekingin ystävyyskaupunkisopimukseen, jossa mainittiin niin sanottu yhden Kiinan politiikka. Kyseisen pykälän myötä Prahan kaupunki hyväksyi sen, että käytännössä itsenäisen valtion tapaan toimiva Taiwan on osa Kiinaa.

Prahan nykyinen hallinto on tavannut Taiwanin edustajia ja kritisoinut Kiinan ihmisoikeusloukkauksia. Se toi myös takaisin Prahan vanhan perinteen liputtaa Tiibetin puolesta. Aina maaliskuun alkupuolella kaupungintalon salossa liehuu Tiibetin lippu kannanottona Tiibetin kulttuurillisen itsemääräämisoikeuden puolesta.

Konfliktin seurauksena Praha menetti ystävyyskaupunkisopimuksen Pekingin ja Shanghain kanssa. Lisäksi kiinalaiset peruivat useiden Prahan orkestereiden kiertueet Kiinassa.

Kiina on protestoinut monia Prahan kaupungin ratkaisuja, mutta 1,3 miljoonan asukkaan kaupunki ei toistaiseksi ole kokenut merkittäviä taloudellisia menetyksiä konfliktin vuoksi.

Kiinaa tutkivan ajatushautomo Sinopsiksen analyytikko Katerina Prochazkova on seurannut konfliktia läheltä.

Hän kertoo, että Kiinan kiukku näkyy yllättävillä tavoilla. Viime vuonna Kiinassa oli tšekkiläistaiteilija Alphonse Muchan taidenäyttely, ja konfliktin alkaessa näyttelyn järjestäjät poistivat Praha-sanan kaikista teosten kuvauksista.

– Ehkä tämä kertoo siitä, että ihmiset ovat valmiita tekemään kaikkensa täyttääkseen puolueelta tulevat määräykset ja menevät joskus jopa vaadittua pidemmälle, Prochazkova sanoo.

Hänen mukaansa kiinalaiset ovat puhuneet myös siitä, että jännitteet saattavat vähentää Kiinasta Prahaan suuntautuvaa turismia.

Prochazkova kertoo, että konflikti on osoitus Kiinan uudesta, aggressiivisemmasta ulkopolitiikasta. Hän näkee, että nyky-Kiinan hallinto ottaa loukkaukset henkilökohtaisesti ja on valmis iskemään takaisin.

Kun kiinalainen ihmisoikeusaktivisti Liu Xiaobo sai Nobelin rauhanpalkinnon 2010, Kiina suuttui Norjalle, ja Norjan lohivienti koki kovan kolauksen. Praha ei kuitenkaan näytä nyt kärsineen suuria taloudellisia menetyksiä.

Prochazkovan mukaan Taiwan on itse asiassa Tšekille arvokkaampi kumppani kuin Kiina. Se investoi Tšekkiin kymmenen kertaa Kiinaa enemmän. Tammikuun 13. päivänä Praha sai uuden ystävyyskaupungin Taipeista, Taiwanin pääkaupungista.

Myös Kiinan boikottiin joutuneet orkesterit ovat saaneet uusia työtilaisuuksia Taiwanista.

Analyytikko Katerina Prochazkovan työpaikka on tšekkiläinen ajatushautomo Sinopsis, joka tutkii Kiinaa ja tuottaa raportteja päättäjien tarpeisiin.

Suomessa kaikilla merkittävillä kaupungeilla on suoraa yhteistyötä kiinalaiskaupunkien kanssa. Lännen Media kysyi Prahan pormestarilta Zdeněk Hřibiltä, mitä muut kaupungit voivat oppia Prahan tapauksesta.

– Omia arvoja ei kannata uhrata, kun on tekemisissä Kiinan kansantasavallan kanssa. Se oli meidän edeltäjiemme virhe. He antoivat kiinalaisten politisoida Prahan ja Pekingin ystävyyskaupunkisuhteen, Hřib sanoo.

– Me halusimme poistaa yhden Kiinan politiikkaa koskevan pykälän. Sen sijaan, että kiinalaiset olisivat kunnioittaneet toiveitamme, he päättivät kiusata orkesterejamme ja lakkasivat kommunikoimasta.

Pormestari näkee, että yhden Kiinan politiikka on ulkoministeriölle kuuluva kysymys.

– Yhden Kiinan politiikka ei ole mikään yksinkertainen asia. Mutta nyt sopimus on purettu, eikä meidän tarvitse enää miettiä sen tulkintaa.

Tiibetin puolesta liputtaminen on Tšekissä hyvin yleistä, ja siihen ottavat osaa monet kaupungit ja kunnat.

Entisen itäblokin alueella nyky-Kiina yhdistyy hyvin helposti omaan historiaan Neuvostoliiton kyljessä tai sen vallan alla.

Liettuassa nosteltiin lokakuussa kulmakarvoja, kun Kiina juhlisti näkyvästi kommunistihallinnon 70-vuotispäivää. Elokuussa Hongkongin mielenosoittajien muodostama valtava ihmisketju sai Baltiassa huomiota, sillä sen esikuvana oli ”Baltian ketju” – Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyysliikkeiden ikoninen tempaus 30 vuoden takaa.

Kun piraattipuolue sai pormestarin paikan, Prahan linja muuttui kriittisemmäksi Kiinaa kohtaan. Tšekin hallituksen ja presidentin asenne Kiinaan on huomattavasti Prahaa myönteisempi.