Turun yliopistossa on kehitetty malli, jonka avulla terveydenhuollon hoitohenkilökunnan voimavarat voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Outi Tuomisen väitöstutkimuksessaan luoma sovellus auttaa hoitajien työpanoksen kohdistamista kustannustehokkaasti oikeaan aikaan ja paikkaan. Väitöksen ala on hoitotiede.
Sovelluksen käyttö vähentää merkittävästi hoitotyön lähiesimiesten poissaolojen korvaamisen liittyviä työsuoritteita, kuten puheluita ja sähköposteja. Myös alimiehitetyt työvuorot ja hoitohenkilökunnan suunnittelemattomat työvuorojen vaihdot vähenivät merkittävästi, kun päivittäisen resursoinnin mallia toteutettiin sähköisen sovelluksen avulla.
– Kun sairaalassa siirryttiin sähköisen sovelluksen käyttöön, hoitohenkilökunnan 2 612 äkilliseen poissaoloon liittyvät lähiesimiesten työsuoritteet vähenivät 3,2:sta 1,2:een. Tämä voi kuulostaa vähäiseltä, mutta ajallisesti yhden poissaolon korvaamiseen kohdistettu työaika väheni puolella, yli tunnista 24 minuuttiin, Tuominen kertoo yliopiston tiedotteessa.
Tuomisen kehittämä sovellus on käytössä seitsemässä eri sairaalassa Porissa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Oulussa, Mikkelissä, Raumalla ja Forssassa.
Tuomisen havaintojen mukaan sähköisen sovelluksen käyttöönoton myötä sekä vara- että lainahenkilöiden käyttö tehostui.
Varahenkilöt ovat hoitajia, joiden työnkuvaan kuuluu työpisteen vaihtaminen jopa päivittäin. Lainahenkilöillä taas tarkoitetaan hoitajia, jotka pääsääntöisesti työskentelevät aina samalla osastolla, mutta todelliseen tarpeeseen perustuen heidät voidaan siirtää toiseen yksikköön työvuoronsa ajaksi.
Jokainen äkillinen poissaolo, joka korvataan lainahenkilöllä ulkopuolisen sijaisen sijaan, säästää organisaatiolle yhden hoitajan päiväpalkan. Näin ollen sovelluksen käyttöönotto toi sairaaloille myös kustannussäästöjä.
– Tutkimuksen yhteensä 16 viikon seuranta-ajanjakson aikana toteutui yhteensä 227 lainavuoroa. Arvioitu kustannussäästö henkilöstökuluissa oli yhteensä noin 36 000 euroa, kun poissaolo korvattiin lainahenkilöllä ulkopuolisen sijaisen asemesta. Muodostunut kustannussäästö vastaa lähes yhden sairaanhoitajan vuosipalkkaa, Tuominen huomauttaa.
Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että lainavuorokokemus ei lisännyt hoitajien kokemaa stressiä. Lainavuoroja tehneet hoitajat raportoivat kuitenkin joistakin tekijöistä, jotka stressaavat hoitajia.
– Vieraassa ympäristössä on haastavaa löytää oikeita tarvikkeita ja hoito-ohjeita. Nimetyn työparin puute lisää stressin kokemusta, kuten myös se, jos perehdytyksestä tingitään. Erityisesti hoitajat kaipaavat kiitosta joustavuudesta omalta esimieheltään, mutta myös kollegoiltaan, Tuominen lisää.
