Rasvamaksa yleistyy nopeasti, joka neljännen aikuisen suomalaisen maksa on rasvoittunut. Rasvamaksan takana on yhä useammin lihominen ja ylipaino uhkaa suomalasiten maksaa jo alkoholia enemmän. Rasvamaksan seurauksena aiheutunut maksasyöpä lisääntyy myös voimakkaasti. Maksasyöpään sairastuneiden määrä on kuusinkertaistunut Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.
– Maksakirroosi on yleisin maksasyövän syy. Kirroosi voi tulla myös ei-alkoholiperäisen maksasairauden seurauksena, sanoo professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta. Yki-Järvinen puhuu ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan liittyvästä tutkimuksesta torstaina 13.2. Syöpäsäätiön symposiumissa Korpilammella Espoossa.
Maksasyöpään sairastuminen lisääntyy iän myötä ja eniten uusia tapauksia ilmenee noin 70-vuotiailla. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on miehiä. Maksasyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 600 henkeä. Ennusteiden mukaan viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa on 8 % sairastuneista.
Sairastuneista joka viides sairastaa taudin vaikeampaa tulehduksellista muotoa, steatohepatiittia, joka voi ajan myötä edetä maksakirroosiksi. Steatohepatiittia sairastavat olisi tärkeä löytää, koska heillä maksakirroosin sairastumisen riski on 20 prosenttia. Sitä voi vähentää laihduttamalla, liikkumalla ja välttämällä alkoholin käyttöä. Jos rasvamaksa etenee maksasyöväksi ilman kirroosia, syöpää on lähes mahdotonta löytää ajoissa.
Elintavat vaikuttavat maksan kuntoon. Rasvamaksaa on syytä epäillä, runsaan alkoholinkäytön lisäksi, jos on selvä vyötärölihavuus tai 2-tyypin diabetes. Vyötärölihavista 7-8:lla kymmenestä on rasvamaksa. Normaalipainoisilla sitä esiintyy 1-2:lla kymmenestä.
Ei-alkoholiperäisestä rasvamaksasairaudesta puhutaan, kun henkilö juo vähemmän kuin 30 grammaa (miehet) tai 20 grammaa (naiset) alkoholia päivässä.
Myös perinnöllisyys vaikuttaa siihen, kuinka rasva kertyy maksaan. Alttius on kuitenkin yksilöllistä ja useimmilla selvä vyötärölle keskittynyt ylipaino alkaa rasvoittaa maksaa.
– 30-50 prosentilla väestöstä on geneettinen alttius sairastua rasvamaksaan, Yki-Järvinen kertoo.
Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40-60 vuoden iässä, mutta ihmisten lihomisen seurauksena sitä löytyy yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Rasvamaksaa voi hoitaa laihduttamalla ja liikkumalla. Laihtuminen on kuitenkin useimmille vaikeaa eivätkä tulokset ole pysyviä.
Alkoholiin liittymättömässä maksasairaudessakin jo noin yksi annos alkoholia päivässä kaksinkertaistaa maksakirroosin riskin. Merkittävästi vyötärölihavan henkilön maksalle on yhdestä alkoholiannoksesta yhtä paljon haittaa kuin neljästä annoksesta laihan henkilön maksalle.
– Siitä ei ole tällä hetkellä yksimielisyyttä, pitääkö alkoholinkäytöstä luopua kokonaan, Yki-Järvinen sanoo.
Syöpäsäätiön symposiumi kokoaa 13.-14.2. alan tutkijoita ja lääkäreitä yhteen Espoon Korpilammelle. Vuoden 2020 symposiumin teemana ovat maksan ja haiman kasvaimet.
