Uutiset

Stuk seuraa yhä salassa pidettävän aineiston käsittelyä Fennovoimassa, poliisitutkinta kesken – "Parannettavaa löytyy edelleen"

Fennovoimalla on toimitiloja myös Pyhäjoella (kuvassa), mutta turvallisuusluokiteltuja aineistoja käsitellään toistaiseksi vain Helsingissä.
Fennovoimalla on toimitiloja myös Pyhäjoella (kuvassa), mutta turvallisuusluokiteltuja aineistoja käsitellään toistaiseksi vain Helsingissä.

Ydinvoimayhtiö Fennovoima ei vieläkään saa puhtaita papereita salassa pidettävän viranomaisaineiston käsittelystä.

– Parannettavaa löytyy edelleen, ja jatkamme asian seurantaa, sanoo Hanhikivi 1 -hankkeen projektipäällikkö Janne Nevalainen Säteilyturvakeskuksesta (Stuk) Lännen Medialle.

Viime kesänä Stuk teki asiaan liittyen tutkintapyynnön poliisille. Pyyntö koski ydinvoimalan turvallisuussuunnitteluun liittyviä asiakirjoja, jotka löytyivät Fennovoiman entisen työntekijän kotoa. Hänellä oli ollut pääsy salaisiksi luokiteltuun materiaaliin.

Tapausta on pidetty kansainvälisestikin ainutlaatuisena, eikä sitä ole taputeltu loppuun.

– Asian esitutkinta on edelleen kesken. Tällä hetkellä ei mitään uutta tiedotettavaa, kertoo tutkinnanjohtaja Henry Rinteelä Länsi-Uudenmaan poliisista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Stuk lähetti kesällä Fennovoimalle myös salassa pidettäviä asiakirjojen käsittelyä ja säilyttämistä koskevan selvityspyynnön. Sillä haluttiin selvittää muun muassa asiaan liittyviä toimintatapoja yhtiössä.

Vuoden lopulla Stuk teki tietoturvaa koskevan tarkastuksen Fennovoimalle.

Tarkastusraportin mukaan vasta puolet viranomaisen aiemmin esittämistä, erilaisia puutteita koskevista havainnoista oli korjattu. Turvallisuusluokiteltujen asiakirjojen käsittely oli kuitenkin vain yksi tarkasteltavista asioista.

Lisäksi Stuk tarkasti Helsingin Salmisaaressa sijaitsevia Fennovoiman toimitiloja turvallisuusluokitellun viranomaisaineiston käsittelyn näkökulmasta.

Näissä tarkastuksissa käsiteltiin myös viime vuoden selvityspyynnössä esitettyjä asioita, joihin Fennovoima onkin Nevalaisen mukaan tehnyt korjaustoimenpiteitä.

Kaikilta osin ydinvoimayhtiö ei siis kuitenkaan täyttänyt viranomaisvaatimuksia.

– Homma jatkuu vielä, Nevalainen summaa.

Stuk esitti loppuvuoden tarkastuksessa lisäksi uusia vaatimuksia. Niiden jälkeen Fennovoima nimesi turvallisuusluokitellun viranomaisaineiston käsittelylle uuden vastuuhenkilön.

Ydinlainsäädännössä ja siihen liittyvien viranomaismääräyksissä on määrätty tarkasti turvallisuusluokitellun aineiston käsittelystä. Toimintatapojen lisäksi määräykset koskevat muun muassa asiakirjojen säilyttämistä ja käsittelytiloja.

Julkisuuslakiin ja tietoturvallisuusasetukseen perustuvassa asiakirjojen turvallisuusluokittelussa on neljä luokkaa.

Luokassa neljä salassa pidettävän tiedon paljastuminen voi aiheuttaa haittaa yleiselle edulle. Kolmosluokassa haitta voi koitua lisäksi kansainvälisiin suhteisiin, valtion turvallisuuteen tai maanpuolustukseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tasoilla 2 vahingot voivat olla merkittäviä ja tasolla 1 erityisen suuria.

Stuk totesi joulukuun tarkastuksessaan Fennovoiman tietojenkäsittely-ympäristön eli käytännössä yhtiön toimistoverkon riittäväksi suojaustasolle neljä.

– Tason 3 aineistoja Fennovoima aikoo ainakin toistaiseksi käsitellä niin sanotussa erityistilassa, johon vielä liittyy muutamia avoimia kysymyksiä, toteaa johtava asiantuntija Ronnie Olander Stukista.

– Tätä korkeamman tason aineistoja (luokat 2 tai 1) ei tietääkseni ole tarvetta käsitellä ainakaan hankkeen nykyvaiheessa.

Olanderin käsityksen mukaan viime kesän tutkintapyyntö koski nelos- ja kolmosluokkiin kuuluvia aineistoja.

Fennovoima on saanut matkan varrella valvovalta viranomaiselta monenlaisia huomautuksia muun muassa turvallisuuskulttuuristaan.

Vaikka salassa pidettävään aineistoon liittyvien puutteiden tapaisia tekijöitä ilmenee edelleen, on tilanne Janne Nevalaisen mukaan parantunut sen jälkeen, kun voimayhtiö organisoi toimintansa uudelleen viime vuonna.

– Tällä on ollut positiivinen vaikutus meillepäin. Se näkyy erityisesti konkreettisella tasolla, hän sanoo.

Vuonna 2018 Stuk teetti VTT:llä selvityksen Fennovoiman turvallisuuskulttuurista. Isojen organisaatiomuutosten takia tähän ei viime vuonna ryhdytty.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
JMS
Puhtaasti pragmaattinen
Ydinvoimalan hankkiminen Venäjän valtion ydinasekonsernilta vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, on Suomen nykyhistorian toinen suuri virhe.
Ensimmäinen oli NATO-jäsenhakemuksen jättämättömyys Baltian maiden ohessa. 🇫🇮
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Puhtaasti pragmaattinen
JMS kirjoittaa tehdyistä virheistä: "Ensimmäinen oli NATO-jäsenhakemuksen jättämättömyys Baltian maiden ohessa."

Niin, Baltian maathan liittyivät Natoon 2004. Samaan aikaan liittyivät myös Bulgaria, Romania, Slovakia ja Slovenia. Seitsemästä liittyneestä kuusi oli entisiä Varsovan liiton jäseniä. Noillehan oli jäänyt paljonkin hampaankoloon edesmenneen Neuvostoliiton sortopolitiikasta.
Nuo maathan pääsivät Natoon melko nopealla aikataululla. Noista seitsemästä maasta muuten kuusi olivat mukana niin sanotussa 'halukkaiden koalitiossa', Bush nuorempi kun halusi saada mahdollisimman monta maata mukaansa sotimaan Irakissa.

Se on tietysti selvää että Venäjä seuraa tarkkaan Naton toimia ja sekin on selvää että Venäjän suhtautuminen muuttuu sen myötä kun joku maa liittyy Natoon.
Olisiko Suomen siis ollut viisasta olla tuossa katkeroituneiden maiden joukossa?

Joka tapauksessa se jää jäljelle että Nato-jäsenyydelle ei löytynyt tarpeeksi tukea hallituksesta, ei myöskään kansalta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Koko Hanhikivi-projektissa palaneen käryä
Tietääkseni Suomen hallitus ei vieläkään ole virallisesti hyväksynyt Hanhikiven ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. Eli maan tavan mukaisesti " asia viedään loppuun vaikka raamit kaulassa". Tällainen menettely heijastuu väistämättä myös Rosatomin toimintatapaan Suomessa. STUK tekee minkä voi, hyvä niin. Turvallinen ydinvoima on hyvä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille JOS ydinjäte osataan uusiokäyttää tai turvallisesti varastoida kauas ihmisasutuksista. Olkiluodon ydinvoimalaakaan ei vieläkään ole saatu kuntoon saati sitten käyttöön. Molemmissa hankkeissa on "pohjaan palaneen" käryä. Nämä eivät herätä luottamusta tavallisissa kansalaisissa saati sitten ihmisissä, jotka asuvat ko.voimaloiden välittömässä läheisyydessa. STUK hoitakoon hommaansa piittaamatta politikoiden painostusyrityksistä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.