Al-Holin leirin suomalaisten tilanteeseen uutta selvyyttä? – Koillis-Syyrian itsehallintoalueen "ulkoministerin" Suomen-vierailu alkaa
Al-Holin telttaleirillä olevien suomalaisten tilanne nousee todennäköisesti esille keskusteluissa, kun Koillis-Syyrian epävirallisen hallinnon edustajan Abdulkarim Omarin Suomen-vierailu tänään keskiviikkona alkaa.
Omar tapaa kaksipäiväisellä vierailullaan Helsingissä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) sekä suomalaisia virkamiehiä.
– Me menemme koko alueen humanitäärinen tilanne edellä ja Isisin vastainen taistelu edellä, ulkoministeriön sisältö- ja viestintäasiantuntija Pekka Shemeikka kertoo tapaamisten suunnitellusta sisällöstä.
Etukäteen on todettu, että ainakin virkamiestasolla keskustellaan myös Syyriassa sijaitsevan al-Holin leirin oloista.
Suomi kotiutti joulun alla kaksi orpolasta al-Holin leiriltä, jonka olosuhteita on kutsuttu painajaismaisiksi.
Asemiesten vartioimalla telttaleirillä on ollut kiinniotettuina yhteensä noin 70 000 naista ja lasta, jotka pakenivat jihadistiliike Isisin viimeisestä tukikohdasta viime vuoden helmi- ja maaliskuussa.
Leirillä on kerrottu olevan yksitoista aikuista suomalaista naista ja noin 30 lasta, jotka ovat iältään parivuotiaista teini-ikäisiin.
Suomeen tulevaa Abdulkarim Omaria kutsutaan myös kurdien itsehallintoalueen ulkoministeriksi. Hän totesi hiljattain, että Koillis-Syyrian hallinto suunnittelee ulkomaalaisten vankien asettamista syytteeseen paikan päällä ilman kansainvälistä rikostuomioistuinta.
Oikeuden eteen tuotaisiin niin ulkomaalaiset Isis-taistelijat kuin al-Holin leirin naisiakin.
Omarin mukaan he keskustelevat syytteistä niiden maiden kanssa, joilla on kansalaisia Koillis-Syyriassa. Yksi näistä maista on Suomi.
Tähän saakka kurdihallinto on sanonut, ettei aio tuomita ulkomaalaisia.
Ulkoministeri Haavisto ei kommentoinut Omarin vierailuun liittyviä asioita enää keskustelujen aattona.
Hän on kuitenkin kertonut suhtautuvansa myönteisesti näihin kurdien suunnitelmiin (Yle 25.1.). Haaviston mukaan ihmisiä ei voida pitää loputtomasti leireillä tai vangittuina ilman oikeudenkäyntiä.
– Jossain vaiheessa oikeudenkäyntejä täytyy olla siellä tai näiden ihmisten kotimaissa. Minusta ei ole huono asia, jos siellä saadaan toimivat tuomioistuimet käyntiin. Se vaatii tietysti aika paljon ponnistuksia vielä, hän totesi Ylelle lauantaina.
Haavisto toteaa Suomen rajan menevän siinä, että kuolemanrangaistusta emme hyväksy.
– Jos se on tarjolla tai mahdollinen, niin sellaiseen oikeudenkäyntiin tulemme omien kansalaistemme osalta vahvasti puuttumaan.
Haaviston mukaan tiedossa ei ole, kohdistuuko suomalaisiin leirillä oleviin aikuisiin syytöksiä tai epäilyjä tai onko suomalaisia kohtaan suunnitteilla oikeudenkäyntejä.
Vielä ei myöskään tiedetä, missä kansainvälisissä sitoumuksissa kurdien oikeuslaitos on mukana.
