Perussuomalaisten ensimmäisessä varapuheenjohtajassa, Riikka Purrassa moni näkee samoja piirteitä kuin nykyisen hallituksen nuorissa naispuheenjohtajissa. Purra on koulutettu, älykäs ja monista asioista perillä oleva poliitikko. Hän on sanavalmis esiintyjä ja puolueen nouseva tähti.
Purra itse ei innostu vertauksesta naisministereiden viisikkoon. 42-vuotias Purra ei ole vuosikausiin edes pitänyt itseään nuorena.
– Olen omapäinen, enemmänkin vanhan liiton ihminen. Arvostan poliittista kokemusta, ihmisten asiantuntemusta ja laajaa käsitystä elämästä.
Perussuomalaisten naiskannatus on nousussa, mutta edelleen selvästi pienempää kuin mieskannatus. Miesvoittoisessa puolueessa naiset erottuvat, ja heitä myös kannattaa pitää esillä. Purran mielestä puolueen kannattaa edistää monenlaista ulkokuvaa, koska politiikassa imago on tärkeä.
– Ei meistä ole tulossa mitään feminiiniä, nättiä puoluetta, vaan säilytään rouheana kansanliikkeenä.
Ei ole salaisuus, että Purralla ja perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla synkkaa hyvin.
– Olemme sen verran samanlaisia ihmisiä, että meillä kulkee poliittisesti hyvin. Meillä on puoluejohdossa hyvät välit, kuten myös eduskuntaryhmässä.
Purra sanoo ymmärtävänsä poliittisia strategioita. Hänen kädenjälkensä näkyy perussuomalaisten linjassa, ohjelmissa ja viestinnässä. Purra on päässyt vaikuttamaan moniin asioihin, koska hän oli ennen kansanedustajaksi valitsemistaan puolueen ensimmäinen poliittinen suunnittelija.
Purran mukaan selvitykset osoittavat, että perussuomalaisten imago on parantunut vanhan vallan eli Timo Soinin ajoista.
– Se ei ole poliittinen agenda, että keksitään retorisesti jotakin. Totta kai politiikassa on osattava käyttää iskulauseita, mutta sen alla on oltava jotakin substanssia. Tällä hetkellä ihmiset toivottavasti tietävät, mitä me tavoittelemme ja miksi.
Purra sanoo, että esimerkiksi puolueen maahanmuuttolinja on selkeytynyt. Purra on puolueen maahanmuuttopolitiikan arkkitehtejä. Maahanmuutto oli aikoinaan se teema, joka sai Purran kiinnostumaan perussuomalaisista.
– Me emme vastusta ulkomaalaisia. Meidän syy kritisoida tietynlaista maahanmuuttoa on pääasiassa taloudellinen. Se tulee Suomelle kalliiksi. Suomelle hyödyllistä maahanmuuttoa ei ole tarpeen kritisoida.
Perussuomalaisten kannatus oli Ylen viime gallupissa 24,9 prosenttia. Purra ei halua arvioida kannatuksen kattoa, mutta pitää selvänä, että potentiaalia on vielä suurempiin prosentteihin.
Seuraavaksi vuorossa ovat kuntavaalit 2021. Purran mukaan perussuomalaisten pitäisi onnistua realisoimaan valtakunnallinen kannatuksensa valtuutettujen määrässä, jossa perinteisesti keskusta on menestynyt parhaiten.
– Kovasti laitetaan jalkaa oven väliin. Ehdokashankinta on aloitettu ja ehdokasmäärä pyritään kaksinkertaistamaan, koska se on kuntavaaleissa oleellisinta.
Hallitusvastuusta puhutaan jo perussuomalaisten johdon kesken, vaikka eduskuntavaaleihin on vielä yli kolme vuotta, jos nykyinen hallitus istuu kautensa loppuun asti.
– Totta kai puhutaan sellaisesta tilanteesta, että olemme hallituksessa. Totta kai puolue, jolla on vakava halu päästä vaikuttamaan maan asioihin, valmistautuu hallitusvastuuseen. Jos kannatus on tällainen, niin voimme olla ykköspaikalla vaaleissa.
Purra sanoo, että kyse on organisaation sisäisestä valmistautumisesta. On oltava valmis hallitusneuvotteluihin, koska neuvottelut vetää vaalivoittaja. Pitää miettiä minkälaista poliittista asiantuntemusta ja minkälaisia ihmisiä neuvotteluihin tarvitaan.
Purran mukaan puolue myös analysoi ja pyrkii ottamaan opiksi vuoden 2015 hallitusneuvotteluista ja salkkuvalinnoista, joissa Purran mukaan tehtiin virheitä.
Hallitusta ei yksikään puolue muodosta yksin. Purra sanoo, että perussuomalaiset ei karsasta mitään puolueita, mutta muutamien puolueiden kanssa yhteistyö voi olla vaikeaa. Vihreiden kanssa yhteisten linjojen löytäminen olisi haastavaa.
– Eri puolueiden kanssa on yhteisiä teemoja, joita voisi kuvitella yhdessä edistettävän. Se vaatii opettelemista ja valmentautumista.
Hallituksella on kevään aikana monta haastetta edessään. Keskeisimpiä ovat työllisyysasteen nostaminen ja keinot, joilla Suomi voisi saavuttaa kunnianhimoisen ilmastotavoitteensa olla hiilineutraali vuonna 2035.
Purra sanoo karsastavansa yksinkertaisia mekaanisia luetteloja työllisyyskeinoista. Jokunen työpaikka ehkä tulee lisää, mutta iso kuva unohtuu.
Purran mukaan esimerkiksi paljon puhutulla ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisella voitaisiin nostaa jonkin verran työllisyyttä, mutta työllisyyden ongelma ei ole ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavissa ihmisissä. Työllisyysongelma on heissä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Heillä ei ole menneisyydessään niin paljon työhistoriaa ja ansiotuloja, että voisivat päästä ansiosidonnaiselle.
Purran mielestä tärkein työllistämiskeino on huolehtia yritysten toimintaympäristöstä.
– Tärkeintä on, että meillä on sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset kykenevät investoimaan ja laajenemaan ja palkkaamaan työntekijöitä.
Toinen tärkeä työllisyyskeino perussuomalaisten mielestä on uudistaa sosiaaliturvaa niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Tällä hetkellä työn vastaanottaminen alimmissa tuloluokissa ei ole kilpailukykyistä verrattuna sosiaaliturvaan.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa perussuomalaiset on omalla linjallaan. Kahdeksan eduskuntapuoluetta pääsi viime vuoden lopulla yksimielisyyteen Suomen ilmastopolitiikan tavoitteista, mutta perussuomalaiset jättäytyi sovun ulkopuolelle.
– Tärkeintä, mitä perussuomalaiset tuo ilmastopolitiikkaan on suhteellisuudentaju. Vaikka sammuttaisimme tämän maan ja kuristaisimme autoilijaa ja lihansyöjää, niin sillä ei ole mitään vaikutusta globaaliin ilmastoon. Kaikkein tärkeintä on toimia kansainvälisellä tasolla, erityisesti kehittyvissä maissa, joissa väestönkasvu on valtavaa, hyvinvointi etenee ja kulutushalu nousee. Nykyisin käsitellään vain rikkaiden länsimaiden toimia.
Suomessa tapahtuu Purran mukaan ympäristön kannalta positiivisia asioita ilman kunnianhimoisia poliittisia rajoituksiakin.
– Teknologia ja markkinat tarjoavat mahdollisuuksia elää päästöttömämmin. Uskon ihmisten omiin valintoihin, joita valtio voi jollakin tavoin ohjata ja tukea.
Purran mukaan valtion pitäisi ennen kaikkea tukea teknologista kehittymistä ja tutkimustoimintaa, joka tähtää hiilettömään tulevaisuuteen.
Purran omat valinnat ovat ilmastoystävällisiä. Hän syö kasvisruokaa, käyttää julkisia kulkuneuvoja ja lämmittää taloaan maalämmöllä.
Kuka
Riikka Purra
Syntynyt Pirkkalassa, asuu Kirkkonummella.
Ikä: 42 vuotta.
Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja.
Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Toimi puolueen poliittisena suunnittelijana ennen kansanedustajaksi valintaansa.
Kirkkonummen kunnanvaltuutettu.
Perheeseen kuuluu mies ja lapsia.
