Rehtoreista liki puolet uupuneita tai uupumisvaarassa – Tutkimuksessa apuna sykemittaukset ja Oura-sormus
Koulujen rehtorit jakaantuvat voimakkaasti kahtia työelämän kokemuksissaan.
Liki puolet on uupuneita tai uupumisvaarassa. Toisaalta yli puolet on innostuneita työstään, ilmenee tänään julkistettavasta rehtoribarometrista.
– Uupuneiden rehtoreiden kohdalla korostuu se, että heillä on vahva tunne siitä, ettei omaa työtä pystytä säätelemään, sanoo aivotutkija, professori Minna Huotilainen. Huotilainen on yksi kansainvälisen Principal Health and Wellbeing -tutkimushankkeen tutkijoista. Rehtoribarometri toteutettiin osana sitä.
Kuitenkin yli puolet (55,4 %) rehtoreista on myös innostuneita työstään. He kokevat työnsä merkitykselliseksi ja saavat siinä jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä.
– He myös kokevat saavansa riittävästi tukea, ja työ on sopusoinnussa muun elämän kanssa, toteaa kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro. Myös hän on kansainvälisen tutkimushankkeen tutkijoita.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselyillä ja fysiologisten mittausten avulla. Rehtorit käyttivät yöllä palautumista mittaavaa laitetta sekä älysormusta Ouraa.
Oura mittaa sykkeen perusteella unen laatua. Älysormus laskee muun muassa REM-unen, syvän unen ja kevyen unen määrän,
Rehtoribarometri osoittaa, että rehtoreista on uupuneita yksi kymmenestä (11,5 %). Selvässä uupumisriskissä on joka kolmas (33,4 %).
Uupumisriskissä olevat rehtorit eivät enää koe työn merkityksellisyyttä, heillä on emotionaalisia haasteita sekä rooliristiriitoja.
– Uupuneet tuntuvat kirjaimellisesti kaatuvan työtaakkansa alle. Suuri työmäärä korostuu heillä erityisesti, ja esimerkiksi uusi opetussuunnitelma koetaan hyvin haasteellisena, professori Salmela-Aro sanoo.
Rehtoribarometri toteutettiin kyselyn ja fysiologisten mittausten yhdistelmänä. Rehtoreilta mitattiin sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista.
Aivotutkija, professori Minna Huotilaisen mukaan fysiologisten tietojen avulla pystytään tarkastelemaan rehtoreiden kokonaiskuormitusta ja sitä, miten työn stressaavuus näkyy myös yöllä ja vapaa-aikana.
– Tutkimuksen mukaan työn piirteet eivät määrää rehtorin terveyttä ja toimintatapaa vaan vapaa-ajan toimintatapa heijastuu työhön. Paljon vapaa-ajalla liikkuvat rehtorit liikkuivat paljon myös työpäivän aikana. Uupuneiden rehtoreiden kohdalla korostuu molemmissa aineistoissa se, että stressaantuneilla rehtoreilla on vahva tunne siitä, ettei omaa työtä pystytä säätelemään, Huotilainen sanoo.
Rehtoribarometri on käynnistetty Suomen Rehtorit Ry:n aloitteesta.
– On todella tärkeää, että olemme saaneet nyt spesifiä tutkimustietoa rehtoreiden hyvinvoinnista. Innostunut ja motivoitunut rehtori vaikuttaa suuresti koko työ- ja oppimisyhteisöön. Jos esimiehen voimavarat eivät ole kunnossa, sillä on kielteiset vaikutukset koko työyhteisöön ja mikä huolestuttavinta, myös koko kouluyhteisöön, aina oppilaisiin ja opiskelijoihin saakka, sanoo Suomen rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen.
