Uutiset

Uutta tietoa suomalaisten SS-vapaaehtoisten väkivaltaisuuksista – teloittivat siviilejä ja vankeja Pohjois-Kaukasiassa uudenvuodenaattona 1942

Ulkomaalaisista vapaaehtoisista koottu SS-Divisioona Wiking hyökkäsi kohti Ukrainaa vuonna 1941. Divisioonassa palveli noin 1 400 suomalaista.
Ulkomaalaisista vapaaehtoisista koottu SS-Divisioona Wiking hyökkäsi kohti Ukrainaa vuonna 1941. Divisioonassa palveli noin 1 400 suomalaista.

"Eipä se vanha vuosi päättynyt niin kuin jo luulin", kirjoitti pioneerijoukkueeseen kuulunut suomalainen SS-vapaaehtoinen Jaakko Hintikka päiväkirjaansa uudenvuodenaattona 1942.

Natsi-Saksan armeijaan kuulunut suomalaisjoukkue taisteli tuolloin puna-armeijaa vastaan Pohjois-Kaukasiassa.

Yksi alueen keskeisistä kylistä oli Toldzgun. Siellä tapahtui teloituksia, joista toinen saman joukkueen SS-vapaaehtoinen Paavo Merelä kertoi valtiollisen poliisin Valpon kuulustelussa jo vuonna 1947. Merelän tuolloisen kertoman mukaan teloituskäskyn antoi suomalainen SS-Hauptssturmführer Karl-Erik Ladau. Käsky koski seitsemää kyläläistä siviiliä ja viittä rintaman yli loikannutta neuvostosotilasta.

"Auringonlaskun aikaan ne vietiin mäelle ja ammuttiin. Oli raakaa touhua kun ne vielä armoa pyysivät mutta ei konepistooli sitä tuntenut", Jaakko Hintikan päiväkirjamerkinnät jatkuivat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

"Nuorin oli 17-vuotias ja seuraava 20-vuotias, muut oli partasuita ukkoja. Viimeisenä ammuttiin nuorin, se peitti ensin toiset ja sitten pääsi itse. Oli se kovahermoinen poika, teki vielä kunniaa ennen kuolemaa."

Päiväkirjateksti tuo lisävahvistusta Toldzgunin tapahtumille.

Muun muassa niistä kerrotaan Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tänään julkaisemassa selvityksessä ja 372-sivuisessa kirjassa Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943. Alaotsikko on Juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaaminen Saksan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon.

Selvitys on täydennetty suomennos Lars Westerlundin kirjoittamasta englanninkielisestä alkuteoksesta. Se julkaistiin valtioneuvoston kanslian ja Kansallisarkiston tilaamana helmikuussa 2019.

Uutta suomennoksessa on Kansallisarkiston pääjohtajan, dosentti Jussi Nuortevan kirjoittama lisäluku Kansallissosialistiset rotuopit, Lebensraum-politiikka ja Uusi Eurooppa. Nuorteva myös uudisti Toldzgunin teloituksista kertovan luvun.

"Auringonlaskun aikaan ne vietiin mäelle ja ammuttiin. Oli raakaa touhua kun ne vielä armoa pyysivät mutta ei konepistooli sitä tuntenut."

Jaakko Hintikka

SS-miehen päiväkirjamerkintä uudenvuodenaattona 1941

Jaakko Hintikan päiväkirjan lisäksi Toldzgunin tapahtumista on saatu uutta tietoa Kansallisarkiston ja Pohjois-Ossetian yliopiston yhteisen selvityshankkeen avulla. Se on tuonut päivänvaloon paikallisten asukkaiden suullista tietoa sekä sitä tukevaa arkistoaineistoa.

Kaukasuksen alueen, Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän arkistoissa säilytetään runsaasti ulkomaalaisista vapaaehtoisista muodostettuun SS-Divisioona Wikingin liittyvää materiaalia. Divisioonassa palveli noin 1 400 suomalaista.

Kansallisarkiston kehittämispäällikkö, professori Dmitri Frolov kartoitti aineistoa syksyllä 2018. Selvitystyön tiukan aikataulun vuoksi sitä ei kuitenkaan ollut mahdollista käydä sisällöllisesti läpi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kansallisarkiston ja Venäjän sekä sen naapurimaiden väliset sopimukset kuitenkin mahdollistavat aineistojen tutkimuskäytön ja digitoinnin. Se edellyttää lähinnä rahoituksen saamista.

Selvityksen keskeisenä aineistona käytetyssä päiväkirjamateriaalissa on kymmenittäin kuvauksia eri ryhmiin kohdistuneista väkivaltaisuuksista.

Jussi Nuorteva ja Kansallisarkiston tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Happonen toteavat nyt julkaistun suomennoksen esipuheessa, että erittäin julman kuvan SS-divisioona Wikingin toimintatavoista antavat myös alankomaalaisten ja norjalaisten vapaaehtoisten päiväkirjat ja kirjeet sekä lehtikirjoitukset

Nuortevan ja Happosen mielestä ei ole perusteltua ajatella, että suomalaiset olisivat voineet välttää osallistumasta tekoihin, joihin muut joutuivat osallistumaan.


Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS

Ajatus vapaaehtoisesta suomalaisesta SS-yksiköstä sai alkunsa syksyllä 1940. Suomi haki Saksan diplomaattista tukea Neuvostoliittoa vastaan ja Saksa ”jatkuvaa kasvua” uuden Euroopan ytimessä.

Värväys hoidettiin puolisalaisesti peiteyrityksenä toimineen Insinööritoimisto Rataksen suojissa. Karsintaa teki Valtiollinen poliisi Valpo. Arviolta 1 900 hakemuksesta hyväksyttiin noin 1 400.

Monista muista maista Saksaan lähti huomattavasti suurempia SS-vapaaehtoisjoukkoja. Poikkeus oli Ruotsi, jossa hallitus asettui poikkiteloin.

Suomalaisista vapaaehtoisista muodostettiin kesäkuussa 1941 Waffen-SS-pataljoona. Myöhemmin samana vuonna se liitettiin Ukrainassa osaksi Waffen-SS-Divisioona Wikingiä.

Suomalaispataljoona taisteli Ukrainassa ja Kaukasiassa. Se menetti 255 miestä kaatuneina ja 14 kadonneina. Haavoittuneita oli 686.

Suomalaiset kotiutettiin sopimuksen päätyttyä alkukesällä 1943. Suurin osa miehistä siirrettiin Suomen armeijan joukko-osastoihin.

Helmikuussa 2019 suomalaisista SS-miehistä oli elossa kahdeksan. Yhdenkään heistä ei mainita osallistuneen väkivaltaisuuksiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kommentattori
Sotimaan ilman tappamista?
Jos joku lähtee vapaaehtoisesti taistelemaan ulkomaille, niin kai silloin on jokin tarve päästä tappamaan toisia enemmän tai vähemmän julmasti.

Ei kai kukaan ISIS-taistelijaksikaan lähtenyt ole tosissaan voinut kuvitella, että sinne Syyriaan olisi lähdetty vaan maailmaa syleilemään. Tappamaan sinne lähtivät.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tarkkailija
Vast: Sotimaan ilman tappamista?
Eikös se tappaminen ole aina julmaa? Ihan yhtä säälimättömiä tappajia olivat sodissa ne, jotka kiväärillä ampuivat siviilejä kuin ne, jotka pommeja pudottelivat kaupunkeihin. Mutta kumma kyllä, esim. Saksan siviileihin kohdistuneita massapommituksia masinoinutta brittikenraalia pidetään sotasankarina mutta näitä suomalaisia vapaaehtoisia sotarikollisina. Toinen oli vastuussa vähintään kymmenistätuhansista siviiliuhreista ja toinen muutamista. Minusta molemmat rikollisia mutta historia vaan muistaa heidät eri tavalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.