Suomeen tarvitaan kansalliset laaturekisterit, joiden avulla terveydenhuollon laatua seurataan. Tätä ehdottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) keskiviikkona julkaistussa raportissaan.
THL:n mukaan kansallisesti kerättävä laatutieto hoidon vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja asiakaslähtöisyydestä auttaa vertailemaan ja parantamaan potilaiden saaman hoidon laatua. Lisäksi laatutieto auttaa ohjamaan verorahoitusta sellaiseen toimintaan, josta saadaan eniten terveyshyötyä.
Talvella 2018 THL:ssä alkaneen Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeen pääraportin mukaan kansalliset laatukriteerit tarvitaan nyt. Ilman järjestelmällistä seurantaa monimutkaistuvien sote-palveluiden laatua ja turvallisuutta ei pystytä takaamaan. Jos laatueroja ei pystytä tasoittamaan, kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu.
Terveydenhuollon laadun kansallista seurantaa ja ohjausta on siis vahvistettava.
– Tällä hetkellä emme tarkkaan ottaen tiedä, kuinka laadukasta terveydenhuoltomme on ja miten esimerkiksi diabetes- tai eturauhassyöpäpotilaita hoidetaan eri puolilla maata, sanoo THL:n johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson tiedotteessa.
THL esittää raportissa, että laatutyön organisoimiseksi THL:ään perustetaan kansallinen laaturekisterikeskus. Sen tehtävänä olisi tukea ja ohjata hoidon laadun seurantaa luomalla ja ylläpitämällä potilasryhmäkohtaisia laaturekistereitä.
Laaturekisterien toimintaan kuuluisi rekisteritietojen keruun ja analysoinnin ohella kehittää eri kohderyhmille, eli potilaille, ammattilaisille ja päätöksentekijöille, suunnattua laatutietoa palveluista.
THL katsoo, että kansallisten laaturekisterien perusrahoitus tulee sisällyttää valtion budjettiin. Tämä varmistaisi sen, että edellytykset terveydenhuollon laatutyölle ja sitä kautta laadukkaille palveluille voitaisiin luoda koko maassa.
Kansallinen laaturekisterityö tarvitsisi THL:n arvion mukaan kokonaisrahoitusta noin 18 miljoonaa euroa neljänä ensimmäisenä toimintavuotena. Tästä reilut 8 miljoonaa on rekisterien vaatimia kertaluonteisia tietojärjestelmäinvestointeja.
Rahoituksen taustaoletuksena on, että Suomessa on vuonna 2023 noin 10 kansallista laaturekisteriä.
Terveydenhuollon ammattilaiset tallentavat potilaasta jo nyt tietoja eri järjestelmiin normaalin hoidon yhteydessä. THL:n mukaan vastedes näitä samoja tietoja olisi tarkoitus hyödyntää kansallisissa laaturekistereissä.
Lisäksi tietoa kerättäisiin tulevaisuudessa potilailta itseltään. Potilas arvioisi itse hoitonsa tuloksia, kohtaamistaan lääkärin tai hoitajan kanssa sekä omaa elämänlaatuaan ja toimintakykyään.
Ylilääkäri, hankejohtaja Sirkku Pikkujämsä THL:stä kertoo tiedotteessa, että asiakaslähtöisyys on yksi kansallisten laaturekisterien tärkeimmistä periaatteista.
– Laatutiedosta on kerrottava kansalaisille ymmärrettävästi ja avoimesti, jotta he osaavat käyttää tietoa vaikkapa vertaillessaan eri hoitopaikkoja. Avoin laatutieto lisää luottamusta koko terveydenhuoltojärjestelmään.
THL:n mukaan kansallinen laaturekisterityö kannattaa aloittaa kansanterveydellisesti merkittävimpien sairauksien hoidon seurannasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet sekä mielenterveyden ongelmat.
– Nämä sairaudet koskevat isoa osaa väestöstä. Kansallisten laaturekisterien avulla voidaan varmistaa, että hoito on yhtä laadukasta eri puolilla maata. Tulevaisuudessa kansallisten laaturekisterien toimintaa pitää laajentaa yhä uusiin potilasryhmiin, Pikkujämsä toteaa tiedotteessa.
Terveydenhuollon laatu
Kansalliset laaturekisterit
Laaturekisteri on kokoelma tietoja potilaista, heidän saamastaan hoidosta ja saavutetuista hoitotuloksista.
Tietojen avulla terveydenhuollon laatua voidaan järjestelmällisesti ja luotettavasti seurata, vertailla ja arvioida.
Kansallisten laaturekistereiden rakenne, hallinnointi ja toiminta noudattavat yhtenäisiä, kansallisesti määriteltyjä pelisääntöjä.
Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien tavoitteena on parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.
Kansallisia laaturekistereitä on ollut käytössä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden lisäksi mm. Britanniassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa 1970-luvulta lähtien.
Viime vuosina laaturekistereiden sisältö on usein yhdistetty osaksi kansallista alustaa, jonka avulla terveystietoa voidaan hyödyntää aiempaa reaaliaikaisemmin ja tehokkaammin.
Hanke
THL:n Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeessa on mukana 7 tautikohtaista pilottirekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, hiv, iskeeminen sydäntauti, psykoosi, selkäkirurgia ja reuma.
Pilottihankkeiden työ jatkuu ainakin kesään 2020. Niiden avulla saadaan tietoa siitä, millaista laatutietoa kunkin potilasryhmän hoidosta tulisi kerätä ja millä tavalla.
Hankkeissa saadut kokemukset antavat pohjan pysyvän kansallisen laaturekisteritoiminnan järjestämiseen THL:ssä.
Lähde: THL, Tiivistelmä Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeen pääraportista
