Merkuriuksen marraskuun 11. päivän ylikulun tarkkailun pilasi pilvinen sää. Kiintolevyltä löytyi onneksi kuva edellisestä ylikulusta keväältä 2016, jolloin puitteet olivat täydelliset. Näkyvissä on muutaman pikselin kokoinen prötö ison vaalean kiekon edessä. Näin siis teknisesti. Solar-kalvon avulla napattu kuva on periaatteessa vaatimaton, mutta itselleni sen ottaminen oli elämys. Onnistuin taltioimaan meistä noin 150 miljoonan kilometrin päässä säteilevän kaasupallon ja noin 90 miljoonan kilometrin päässä viilettävän kiviplaneetan. Sain aavistuksen aurinkokunnan valtavista mittasuhteista.
Minulta löytyy myös kuvia auringonpimennyksistä. Otokset ovat melko tavanomaisia, eivätkä ne kiinnosta muita kuin minua. Niillä on korkeintaan dokumentaarista arvoa. Anteeksi jos kuulostan masentuneelta, mutta olen myös realisti. Visuaalisen tarjonnan tulva on valtava, ja tapahtumasta kuin tapahtumasta löytyy mitä upeampia otoksia, joita on kenties suunniteltu viikko- tai kuukausikausia. Kuviani varten ei ole matkustettu toiselle puolelle maapalloa ja pyydetty paikallisia asukkaita asettumaan taustalla näkyvän temppeliraunion ympärille soihtujen ja ananasten kanssa kultaisen leikkauksen määrittelemiin pisteisiin. Sellaiset kuvat kutkuttavat silmää ja mieltä, ja sellaisia on myös tarjolla.
Nostan hattua valokuvaajille, jotka osaavat kanavoida kuviin tunteita, tarinoita ja merkityksiä. Mutta ihmiselon ihanuus ja kirous on joka tapauksessa se, että asiat pitää kokea aina itse. Kirous se on koko planeetalle, joku huomauttaa, ja niinhän se onkin, mutta ei siitä sen enempää tässä yhteydessä. Vuonna 2012 onnistuin taltioimaan pari otosta Venuksen ylikulusta. Ylikulku oli havaittavissa vain aamun varhaisina tunteina, ja olin valvonut koko yön. Sää oli pilvinen, ja käsittääkseni lounaisessa Suomessa ei ihan kovin moni tuota tapahtumaa onnistunut todistamaan. Muistan tarkkailleeni epätoivoisesti kelloa, kun takaraja lähestyi. Mutta sitten pilvipeite raottui hetkeksi. Adrenaliiniryöppy tärisytti käsiä. Halpa extreme-kokemus, eikä sen perässä tarvinnut lähteä maailman ääriin. Taisin olla Artukaisissa Turun Sanomien parkkipaikalla.
Simo Ahtee
Kirjoittaja on toimittaja.
