Kolumni: Suomalaisten eriskummalliset itsenäisyyden juhlaperinteet rikastuivat natsilipulla – Linnan juhlajonotus yhä vuoden suosituin tv-lähetys Suomessa
Veropäivän tutinat ovat tuskin ohi, kun vuorossa on jo seuraava suuri kansallinen juhlapäivä.
Sosiaalisessa mediassa on jo vilahdellut pukeutumistuskailuja ja valokuvia omalla nimellä saapuneista kutsukorteista. Rituaali on osa itsenäisyyspäivän perinteitämme.
Suomen presidentti kutsuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle vuosittain 1 200–2 000 vierasta.
Harva suomalainen mahtuu koskaan vieraslistalle. Sitäkin useampi näkee kutsun tunnustuksena: valtio on vihdoin huomannut nöyrän ja yritteliään kansalaisensa.
Niin arvokkaat kuin Linnan juhlat ovat, käytännössä ne koostuvat lähinnä pukeutumisstressistä, jonottamisesta, kättelemisestä, tungoksesta ja vuolaasta virtailusta.
Juhlavieras saa usein bonuksena hetkensä telkkarissa. Traditioihin kuuluu Yleisradion suora tv-lähetys presidenttiparin kättelymaratonista.
Yllättävää ehkä, mutta juhlajonotus on katsojamääriltään vuoden suosituin tv-lähetys Suomessa.
Veropäivän lisäksi myös itsenäisyyspäivänä rahvaalle on tarjolla sirkushuveja eli väliaikainen oikeus purra nilkkoihin etuoikeutettuja.
Veropäivänä kohteena ovat lähinnä miehet ansioetumatkansa takia. Itsenäisyyspäivänä tilanne tasoittuu, sillä täällä päin maailmaa vain naiset pukeutuvat perinnejuhlissa mekkoihin.
Miesten juhlapönötystä on vaikeaa erottaa pingviinien vastaavasta. Mutta naiset, ah miten tyylittömiä juhlapressuja he löytävätkään kansan haukuttavaksi joka vuosi.
Itsenäisyyspäivä ei tietenkään ole ainoa suomikansan erikoislaatuisista juhlista.
Esimerkiksi vappuna suomalaiset ryhmittäytyvät kellastuneissa ylioppilaslakeissa laumoihin, värisevät lumihangella piknikillä kevättä leikkien ja kuorruttavat kadut oksennuksella. Juhannusjuhlintaan kuuluvat taas jättiläisnuotiot, festariteltoissa liettyminen, mökkitappelut ja leikkimielinen kisailu juhannusvesissä hukkuneiden lukumäärän veikkaamisessa.
Toisin kuin muita juhliaan, itsenäisyyttä suomalaiset viettävät yleensä selvin päin. Kaatokännissä kun on vaikea muistaa, että kuoleminen voi joskus olla paras teko tosisuomalaiselta.
Puolustusvoimien kalustoesittelyn ja mustavalkoisten sotaelokuvien rinnalla kuolemasta on itsenäisyysjuhlinnassa ryhdytty muistuttamaan viime vuosina hakaristilipuilla.
Kansanjoukkojen marsseista natsilippujen kanssa aiotaan tehdä ilmeisesti uusi itsenäisyyspäivän perinne. Ihmeelliseltähän se tietysti kuulostaa, kun viimeksi hakaristien vapaa liehunta johti Lapin polttamiseen maan tasalle.
Eriskummallisia ovat pohjolan juhlatraditiot. Kylmyydellä ja valonpuutteella lienee osansa asiassa.
