Viranomaisten velvollisuus on kertoa palauttamisen eri vaihtoehdot – "Emme painosta lähtemään vapaaehtoisesti"
Poliisi ja maahanmuuttovirasto kiistävät painostavansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita lähtemään maasta aina vapaaehtoisesti.
Viranomaisten mukaan he toimivat lain vaatimalla tavalla eli kertovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle palauttamisen eri vaihtoehdoista.
– Meillä on lakiin perustava velvollisuus kertoa palautuspäätöksen saaneille ihmisille erilaisista paluun mahdollisuuksista. Kun poliisi kertoo näistä vaihtoehdoista, emme tyrkytä mitään yksittäistä vaihtoehtoa, poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta sanoo.
Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen kertoi Lännen Median haastattelussa omiin kokemuksiinsa vedoten, että viranomaiset ovat painostaneet turvapaikanhakijoita valitsemaan vapaaehtoisen paluun, vaikka asianomainen itse ei haluaisi lähteä takaisin edes rahallisen avustuksen kanssa.
– Jos ihminen ei uskalla lähteä edes rahan kanssa, silloin viranomaisen mieleen pitäisi nousta ajatus, että tässä on varmasti jotain sellaista, mitä pitäisi tutkia uudelleen, Valtonen sanoi.
Vapaaehtoisesti maasta lähtevälle voidaan maksaa hakemuksesta käteistukea, joka on maasta riippuen muutamasta satasesta noin pariin tuhanteen euroon.
– Vapaaehtoinen palaaminen ei kuulosta hyvältä vaihtoehdolta, kun hakija haluaisi turvapaikan Suomesta, mutta pakkopalautuksiin verrattuna se on inhimillisempi tapa, johtaja Tirsa Forssell Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maantietoyksiköstä sanoo.
Vapaaehtoisesti maasta lähtevä voi hakea myös hyödyketukea, joka on käteistukea huomattavasti korkeampi. Tuet ovat vaihtoehtoisia, joten yhdelle henkilölle myönnetään vain toista tukea, ei molempia yhtä aikaa.
Forssell sanoo, että hyödyketuen saamiseksi maasta lähtevällä ihmisellä pitää olla suunnitelma, mihin varat käytetään. Tällainen voi olla esimerkiksi oman yrityksen perustaminen tai opintojen jatkaminen kohdemaassa.
– Hyödyketuen idea on se, että sen varassa ihmisellä on paremmat mahdollisuudet päästä parempaan elämään ja kotoutumiseen kiinni.
Mikäli kielteisen päätöksen saanut henkilö ei poistu maasta, silloin maasta poistaminen on poliisin tehtävä. Valtaosa poliisin suorittamista palautuksista on niin sanottuja valvottuja palautuksia, joissa poliisi sopii asiakkaan kanssa matkareitit ja matka-aikataulut.
– Asiakkaan kanssa on sovittu se, milloin hän tulee esimerkiksi lentokentälle ja satamaan. Poliisin tehtävänä on varmistaa se, että henkilö poistuu maasta ja viime kädessä varmistaa, että palautuspäätöstä noudatetaan, Mia Poutanen sanoo.
Poutanen sanoo, että poliisi palauttaa vuosittain noin 2 500 palautuspäätöksen saanutta henkilöä. Palautusten yleisin kohdemaa on Viro. Seuraavaksi eniten tänä vuonna on palautettu Venäjälle, Italiaan ja Romaniaan.
– Joissain tapauksissa poliisi saattaa asiakkaan kotimaahansa asti. Silloin kyse on palautettavan omasta tai muiden matkustajien turvallisuudesta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomelle langettavan päätöksen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta.
Suomi oli palauttanut turvapaikkaa hakevan miehen Irakiin. Kolme viikkoa palauttamisen jälkeen mies tapettiin Bagdadissa.
EIT katsoi, että Suomi on rikkonut ihmisoikeussopimuksen ydinartikloita. Euroopan ihmisoikeussopimuksen toisessa artiklassa turvataan oikeus elämään ja kolmannessa artiklassa kielletään kidutus ja epäinhimillinen kohtelu.
Sopimusvaltiot eivät saa palauttaa ketään maahan, jossa hänen henkensä on uhattuna tai jossa häntä uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.
