Uutiset

Turkulainen Jonna Nykänen innostui makrameesta ja joogasta

LENNART HOLMBERG
Jonna Nykänen sanoo olevansa minimalisti, joka tykkää tehdä moderneja ja yksinkertaisia makrameetöitä. –¿Tykkään solmujen visuaalisuudesta ja kauniista naruista. Tykkään tehdä töitä, joissa on simppelit linjat ja paljon vapaata narua, sillä se on kaunista jo itsessään. Siinä silmä lepää ja tulee harmoninen fiilis, Nykänen sanoo.
Jonna Nykänen sanoo olevansa minimalisti, joka tykkää tehdä moderneja ja yksinkertaisia makrameetöitä. –¿Tykkään solmujen visuaalisuudesta ja kauniista naruista. Tykkään tehdä töitä, joissa on simppelit linjat ja paljon vapaata narua, sillä se on kaunista jo itsessään. Siinä silmä lepää ja tulee harmoninen fiilis, Nykänen sanoo.

Turkulaisen Jonna Nykäsen kodissa ei voi olla huomaamatta, että hän on hurahtanut makrameetöihin. Seinillä on useita makrameeseinävaatteita ja viherkasvit roikkuvat rennosti makrameeamppeleissa. Rekillä on valmistumassa seuraava iso työ. Työpöydällä on valmisteilla joulumyyjäisiin kanelitankoihin solmittuja joulukoristeita ja erilaisia korvakoruja. Lankakeriä ja luonnosta kerättyjä keppejä on siellä täällä.

– Etsin pitkään omaa juttuani. Puolitoista vuotta sitten osallistuin Turun taitokeskuksessa makrameeseinävaatekurssille. Se kolahti ja koukutti heti. Solmiminen tuntuu hyvältä sormissa, ja se on myös hyvin meditatiivista, Nykänen sanoo.

Makramee on Nykäsen mukaan suhteellisen helppoa ja nopeaa. Hän oppi taitokeskuksen kurssilla pari tekniikkaa. Kurssin jälkeen hän lainasi kirjastosta kirjoja ja teki harjoitustöitä. Makrameessa on kolme perussolmua, joilla saa aikaan erilaisia pintoja ja kuvioita. Nykäsen töistä suurin osa syntyy yhdistelemällä kahta tai kolmea solmua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Minulla ei ole ollut koskaan kärsivällisyyttä tehdä isoja töitä, kuten neuloa villapaitoja. Tykkään rouheista ja nopeista töistä. Makrameetekniikalla voi tehdä pientä tai tosi isoa.

Nykänen on tehnyt aina paljon käsitöitä. Käsillä tekemisen taidon ja ilon hän on perinyt läheisiltään. Hänen äitinsä ja mumminsa ovat ommelleet paljon ja ukkikin nikkaroi kaikenlaista.

– Olen kasvanut käsillä tekemisen kulttuuriin. Meillä oli kotona paljon virkattuja pitsiliinoja, itse kudotusta pellavasta tehtyjä liinoja ja hirveä määrä itse kudottuja räsymattoja. Mummini on tehnyt itse kansallispuvunkin.

"Solmiminen tuntuu hyvältä sormissa, ja se on myös hyvin meditatiivista."

Nykänen kiinnostui jo nuorena vaatteiden ompelusta. Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan vaatetusmuotoilua Kuopion Muotoiluakatemiaan. Valmistumisen jälkeen hän muutti Turkuun ja työskenteli joitakin vuosia vaatetusalalla. Hän on valmistanut pukuja muun muassa Turun kaupunginteatterissa ompelijana ja pukijana. Lisäksi hän on puvustanut erilaisia tanssi- ja teatteriesityksiä, ja esiintynyt välillä itsekin.

Vaatetusalalla on vähän töitä eikä se tuntunut Nykäsestä muutenkaan ihan omalta alalta, joten hän alkoi katsella muita vaihtoehtoja. Hän työskenteli muutaman vuoden Ruohonjuuressa. Sen ohella hän jatkoi 2000-luvun alussa aloittamaansa joogaharrastusta ja päätti syventää osaamistaan hakeutumalla joogaohjaajakoulutukseen.

– Olin ajatellut, että voisin ohjata tunnin silloin tällöin, mutta aloinkin saada paljon töitä eri joogastudioilta ja se vei mennessään. Menin mukaan myös Joogakerttuliin, ja vähän vahingossa minusta tuli myös studion toinen omistaja.

Nykänen ei muista tarkkaan, mistä hän sai idean lähteä harjoittelemaan makrameeta. Hänellä on kuitenkin vahva muistikuva lapsuudenkodin amppeleista, joissa oli jotain kiehtovaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Muistan miettineeni, että olisi kiva kokeilla tehdä sellainen. Silloin ne eivät olleet trendikkäitä ja kokeilu jäi.

Makrameissa Nykästä viehättää paitsi tekeminen ja tekniikka myös materiaalit. Hän käyttää töissään luonnon- ja kierrätysmateriaaleja, kuten vaateteollisuuden ylijäämästä valmistettuja ekolankoja ja metsästä itse keräämiään puiden oksia.

– Keräsin jo lapsena metsistä aarteita, kuten risuja, käpyjä ja kiviä. Nykyään en voi mennä metsään etsimättä keppejä. Luonnon muovaamat kepit ovat niin kauniita, etten halua käsitellä niitä mitenkään.

Marraskuussa Nykänen yhdistää tavallaan kaksi intohimoon, kun hän järjestää makrameekurssit Joogakerttulissa. Joogalla ja makrameella onkin Nykäsen mukaan paljon yhteistä. Molemmat tuovat vastapainoa kiireiseen arkeen ja auttavat rentoutumaan.

– Joogaamalla ja tekemällä käyttöön tulevia makrameetöitä ekolangoilla voin olla varma, että olen tehnyt hyvän työn, Jonna Nykänen sanoo.

Makrameetyöpajat la 16.11. kello 10–12.30 (amppeli) ja kello 14–17 (seinävaate) Joogakerttulin tiloissa os. Kerttulinkatu 16 b. Lisätietoja tapahtuman Facebook-sivuilta ja joyknotting@gmail.com.

Jonna Nykänen

Ikä: 37-vuotias.

Syntynyt Savonlinnassa.

Asuu Turussa.

Koulutukseltaan vaatetusmuotoilija AMK. Valmistunut Kuopion Muotoiluakatemiasta vuonna 2007.

Työskentelee joogaopettajana. Ohjaa joogaa Turussa Joogakerttulissa ja Elixiassa. Pitää myös makramee- ja stressinhallintakursseja sekä äänimaljarentoutuksia.

Harrastaa makrameetöitä, nyrkkeilyä ja lukemista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​