Suomen kaasumarkkina avautuu ja kaasu alkaa virrata Viron ja Suomen välillä – Vaikutus: hinta laskee, huoltovarmuus paranee, riippuvuus Venäjästä vähenee

Kaasun markkinahinnan odotetaan laskevan vuodenvaihteessa, kun Suomen ja Viron välinen maakaasuputki otetaan käyttöön ja Suomen kaasumarkkinat avataan kilpailulle.

Kilpailu on painanut hintoja alas joka kerta, kun Euroopassa on rakennettu uusia kaasuyhteyksiä valtioiden välille, sanoo toimitusjohtaja Herkko Plit Baltic Connector oy:stä. Valtion kokonaan omistama yhtiö toteutti uuden kaasuputken Suomen osuuden.

– Kun esimerkiksi Liettuaan rakennettiin nesteytetyn maakaasun terminaali vuonna 2015, Gazprom eli monopolia siihen pitänyt venäläinen kaasuyhtiö laski hintoja kertaheitolla 20 prosenttia, Plit toteaa.

Suomi on ollut tähän asti niin ikään lähes täysin riippuvainen venäläisestä maakaasusta, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista.

– Virosta tuleva kaasuputki mahdollistaa kilpailuttamisen, mikä vaikuttaa todennäköisesti myös venäläisen kaasun hinnoitteluun. Markkinahinta laskenee vähintään muutaman prosentin, mutta vaikutus voi olla suurempikin, Tynkkynen arvioi.

Plit uskoo, että markkinan avautuminen tukee kilpailukykyä myös suomalaisessa teollisuudessa, joka on kaasun pääasiallinen käyttäjä.

Suomi yhdistyy koko Euroopan kaasuverkkoon

Viron ja Suomen yhdistävän kaasuputken rakentaminen aloitettiin keväällä 2018, ja se valmistui alkusyksyllä tänä vuonna.

Putki kulkee virolaisesta Paldiskin kaupungista Inkooseen. Sieltä maanalainen putki jatkuu Siuntioon, jossa se yhdistyy nykyiseen kaasuverkkoon.

Kaupallinen käyttö alkaa tammikuussa, kun Suomen kaasumarkkina vapautuu.

Markkinan vapautuminen poistaa tullimaksut, ja samalla kaasun syöttömaksut yhtenäisestään Suomessa, Virossa ja Latviassa. Putkea pitkin voidaan kuljettaa kaasua kysynnästä riippuen molempiin suuntiin.

– Pääasiassa kaasu tulee virtaamaan Virosta Suomeen, mutta jos venäläiset haluavat myydä kaasua Suomen kautta Baltiaan, ei sillekään pitäisi olla mitään esteitä, Plit sanoo.

Seuraava iso askel koittaa parin vuoden päästä, kun Suomi yhdistyy koko Euroopan kaasumarkkinaan.

Vuonna 2021 valmistuu Puolan ja Liettuan yhdistävä kaasuputki, joka kytkee Baltian ja Suomen Manner-Euroopan verkkoon. Liettua liittyy Suomen ja muun Baltian yhteiseen markkina-alueeseen seuraavana vuonna eli 2022.

EU maksaa 75 prosenttia

Hankkeen poliittisesta ulottuvuudesta osoittaa esimerkiksi se, että EU rahoitti noin 250 miljoonaa euroa maksaneesta kaasuputkesta poikkeuksellisen suuren osuuden, 75 prosenttia.

Tämän unioni teki siitä huolimatta, että esimerkiksi Suomen valtion kaasuyhtiö Gasum arvioi jo aiemmin, ettei hanke ole taloudellisesti kannattava.

Aleksanteri-instituutin Tynkkynen huomauttaa, että kaasun yhteinen sisämarkkina on tärkeä osa EU:n energiapolitiikkaa.

– Sillä pyritään takaamaan se, etteivät jäsenmaat ole riippuvaisia yksittäisistä reiteistä ja energialähteistä.

Sisämarkkinan laajentaminen Suomeen ja Baltiaan on venäläisestä energiasta riippuvaiselle EU:lle tärkeää Tynkkysen mukaan myös symbolisesti. Sitä se on myös Virolle, joka haluaa henkisesti lähemmäs Pohjoismaita.

EU panostaa kaasuverkkoon lisäksi ympäristöpoliittisista syistä.

Vaikka maakaasu on fossiilinen energianlähde, sillä korvataan kiivihiilen käyttöä, jonka ilmastopäästöt ovat selvästi suurempia kuin kaasussa.

– Pitkällä aikavälillä kaasuinfrastruktuuri palvelee myös uusiutuvia energialähteitä, kun biokaasun ja synteettisen kaasun käyttöä lisätään, Tynkkynen sanoo.

Huoltovarmuus kohentuu, riippuvuus Venäjästä säilyy

Putken valmistuminen edistää Tynkkysen mukaan myös Suomen huoltovarmuutta.

– Jos kaasunsaanti Venäjältä katkeaisi, Suomessa ei oltaisi pelkästään raskaan polttoöljyn tai muiden varalähteiden varassa, vaan kaasua voitaisiin ostaa Baltiasta ja myöhemmin koko Euroopasta.

Tynkkynen korostaa, että Suomi ja koko EU ovat jatkossakin yhä riippuvaisia venäläisestä energiasta, vaikka kilpailun avautuminen vähentää Venäjän mahdollisuutta kiristää Eurooppaa energian hinnalla.

– Täytyy muistaa, että vaikka kaasua tuotaisiin Suomeen Viron-putken kautta, se on usein silti peräisin Venäjältä.

Venäjä tuo noin kolmanneksen kaikesta Euroopan energiasta.