Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa ei saatu aikaan päänavausta: Sopimukseton tila alkaa perjantaina
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa ei saavuttu torstaina tulosta. Se merkitsee sitä, että perjantaina alkaa sopimukseton tila, jolloin työrauhavelvoite ei ole enää voimassa.
Kumpikin osapuoli arvio tilannetta seuraavaksi ja neuvottelua pyritään jatkamaan lähipäivinä, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ilmoittivat Twitterissä.
Riku Aalto sanoi Lännen Medialle että kun työaikaan liittyvässä kiistakysymyksessä ei ole päästy eteenpäin, eteenpäin ei ole voitu päästä myöskään muissa asioissa.
– Kumpikin osapuoli nyt arvioi varmaan omiensa kanssa, miten tästä eteenpäin mennään. Palaamme työnantajan kanssa keskusteluyhteyteen, kun kumpikin on omissaan käynyt keskusteluja.
Seuraavien neuvottelujen ajankohdasta ei ole sovittu. Teollisuusliiton johtoryhmä pohtii perjantaina, mihin mahdollisiin toimiin neuvottelutilanne antaa aihetta.
– Sopimuksettoman tilan alkaminen merkitsee sitä, että paine neuvottelupöytää kohtaan kasvaa. Sitä kautta tietysti sopimuksen tekohalu saattaa varmaan puolin ja toisin olla vahvempaa.
– Torstaina arvioimme niin, ettemme väkisin yritä edes aloittaa sellaista prosessia, joka olisi mahdollisesti voinut heikentää kykyä neuvotella eteenpäin asioita. Kumpikaan ei lähtenyt ovet paukkuen neuvottelutilasta, Aalto kertoi.
Teknologiateollisuus toivoo neuvottelujen jatkuvan viivytyksettä myös sopimuksettoman tilan alkaessa. Torstaina päättyvät kaikki sen työehtosopimukset yhtä toimihenkilösopimusta lukuun ottamatta.
– Pisimmälle edettiin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisissä neuvotteluissa, mutta ratkaisuun saakka ei valitettavasti vielä edetty. Päänavauksen syntyminen jäi kiinni ennen muuta siitä, millainen kustannusvaikutus ratkaisulla voi olla heikkenevässä taloustilanteessa, Minna Helle sanoi.
Helteen mukaan työnantajapuoli on hakenut aktiivisesti ratkaisuvaihtoehtoja.
– Kokonaisuuden tulee olla sellainen, että yritykset voivat pärjätä kilpailussa, vaikka talous jarruttaa ja tilauksista käydään entistä kovempaa kisaa.
Teknologiateollisuus ei halua joutua enää tilanteeseen, jossa tarvitaan jälleen uusi kilpailukykysopimus.
– Jos sopimukset ovat liian kalliita, ajaudumme ennen pitkää siihen, että tarvitaan kipeitä korjausliikkeitä. Tämän haluamme välttää, Helle painotti.
Hän muistutti, että työmarkkinaratkaisut ovat työllisyyden kannalta avainasemassa.
– Talouden kasvu hiipuu, ja yritysten toimintaympäristö on epävarma. Tässä tilanteessa on ensisijaista saavuttaa sopimuskokonaisuus, joka parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä. Tällaiset ratkaisut turvaavat parhaalla mahdollisella tavalla myös työpaikkoja ja palkansaajien ostovoimaa.
