Turvapaikanhakijoiden sähköinen valvonta on osoittautumassa epävarmaksi – Se tuskin tehoaa nykyisten keinojen korvaajana ja voi jopa lisätä kuluja
Hallituksen suunnitelma turvapaikanhakijoiden valvonnasta seurantalaitteilla näyttää aiempaa epävarmemmalta.
Sisäministeriössä käynnissä olevan selvityksen ennakkotietojen perusteella tekninen valvonta on osoittautumassa kalliiksi, eikä se välttämättä tehoaisi säilöönoton korvaavana valvontatoimena.
– Hallitusohjelman kirjauksen toteuttamisessa näkyy erilaisia haasteita etenkin kustannuksissa, sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen kertoo ministeriön poliisiosastolla tehtävästä selvityksestä.
Parviainen kertoo, että selvityksessä tähän asti ilmenneiden tietojen perusteella teknisellä valvonnalla tuskin saataisiin laskettua nykyisiä kustannuksia, jotka turvapaikanhakijoiden turvaamistoimista, kuten säilöönotoista koituu.
– Jos uudistukseen ryhdyttäisiin, olisi vaikea löytää keinoa, jolla turvaamistoimien kokonaiskustannuksia saisi laskettua.
Hallitusohjelmassa teknistä valvontaa esitetään vaihtoehdoksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden valvonnalle.
Tarkoitus on löytää "vähemmän rajoittava ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempi turvaamistoimi" nykyisille keinoille eli säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle.
Tällä hetkellä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt ohjataan ensisijaisesti vapaaehtoisen paluun järjestelmään.
Kovempia keinoja voidaan käyttää muun muassa silloin, jos henkilö pyrkii piilottelemaan viranomaisilta, pakenemaan tai hän on syyllistynyt rikokseen.
Ankarin keino on säilöönotto eli henkilön siirtäminen suljettuun yksikköön.
Asumisvelvoite taas tarkoittaa menettelyä, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut osoitetaan asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä vähintään kerran päivässä.
Julkisessa keskustelussa tekninen valvonta on yhdistetty lähinnä jalkapantaseurantaan, mutta sisäministeriö selvittää myös muita keinoja.
– Selvityksessä vertaillaan ainakin erillisen paikantamispuhelimen tai kännykän sim-korttiin perustuvaa valvontaa, valtiosihteeri Parviainen kertoo.
Hallituksen sisällä vaihtoehdoista kiisteltiin voimakkaasti jo kevään hallitusneuvotteluissa.
Heinäkuussa keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä otti voimakkaasti kantaa nilkkapannan puolesta, kun ministeri Ohisalo sanoi, että tekninen valvonta voitaisiin toteuttaa pannan sijaan myös esimerkiksi puhelimen avulla.
Parviainen sanoo, että tekninen valvonta voitaisiin ottaa käyttöön joko säilöönoton ja asumisvelvollisuuden korvaajana tai niiden rinnalla.
Rinnakkaisena mallina teknistä valvontaa olisi mahdollista käyttää esimerkiksi yhdessä asumisvelvoitteen kanssa. Sähköisellä valvonnalla hoidettaisiin tällöin asumisvelvoitteeseen liittyvät päivittäiset ilmoittautumiset.
Jos valvonta toteutettaisiin täydentävänä, vähemmän rajoittavana toimena, kyse ei välttämättä olisi enää varsinaisesta turvaamistoimesta, Parviainen toteaa.
– Tällöin kustannukset saattaisivat jopa kasvaa, jos ja kun esimerkiksi säilöönottoyksiköitä tarvittaisiin edelleen.
Vielä käynnissä olevan selvityksen perusteella tekninen valvonta tuskin soveltuisi korvaamaan kokonaan nykyisiä turvaamistoimia.
Kysymystä käsiteltiin aiemmin vuonna 2014, kun sisäministeriö selvitti vaihtoehtoja säilöönotoille.
Jos valvottavalla henkilöllä arvioidaan olevan välitön aikomus esimerkiksi paeta tai syyllistyä rikoksiin, sitä ei pystytä estämään teknisellä valvonnalla, selvityksessä todetaan.
Samassa selvityksessä tekninen valvonta arvioidaan säilöönottoa merkittävästi helpommaksi valvontakeinoksi valvottavan arjen kannalta, koska henkilö pystyisi yhä päättämään omasta vuorokausirytmistään, liikkumaan vapaammin ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita.
"Sähköisen valvonnan haitoista puhuttaessa on jatkuvasti muistettava, että vaihtoehtona on vapauden maksimaalinen rajoittaminen säilöönottoyksikössä", vuoden 2014 selvityksessä kirjoitetaan.
Sisäministeriön selvitys on valmistumassa valtiosihteeri Parviaisen mukaan muutaman viikon sisällä.
Parviainen korostaa, että selvitystyö on vielä kesken, ja ettei nilkkapannoista tai muista valvontakeinoista ole tehty poliittisia päätöksiä.
– Kun selvitys valmistuu, siitä tehdään ministeriössä johtopäätöksiä, ja asiaa käsitellään hallituksen sisällä vielä tämän vuoden puolella, Parviainen sanoo.
Tekninen valvonta
Ketä valvotaan nykyisin?
Teknistä valvontaa tehdään nykyään jalkapannoilla esimerkiksi valvontarangaistuksen saaneilla henkilöillä lyhyen ehdottoman vankilatuomion sijasta.
Myös valvotussa koevapaudessa ja esimerkiksi matkustuskiellossa olevia voidaan valvoa nilkkapannalla.
Valvottava voi asua kotonaan, mutta liikkumista rajoitetaan ja henkilö on sidottu ennalta määrättyyn päiväohjelmaan.
Perusteena on, että valvontarangaistuksen arvioidaan edistävän rikoksentekijän paluuta yhteiskuntaan.
Hallitusohjelmassa teknistä valvontaa esitetään vaihtoehdoksi nykyisille valvontatoimille eli säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle.
