Turun yliopiston väitöstutkimus osoittaa parempia rauhoittavan lääkkeen annostelutapoja ja turvallisemman lääkkeen
Uusi Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tutki uusia annostelutapoja teho-osasto- ja toimenpidepotilaiden rauhoittamiseen. Lääketieteen lisensiaatti Panu Uusalon väitöstutkimuksessa todetaan uuden rauhoittavan lääkkeen deksmedetomidiinin hyödyt turvallisempana kuin aiemmin käytetyt vastineet.
– Deksmedetomidiini vaikuttaa hyvin vähän potilaan hengitykseen. Usein rauhoittavia lääkkeitä annettaessa pelätään hengityslamaa, niin siinä mielessä tämä on turvallisempi. Se vaikuttaa hengitykseen normaalin unen kaltaisella tavalla, kertoo Uusalo.
Deksmedetomidiini on Suomessa kehitetty rauhoitteena käytettävä lääke, joka on rekisteröity tehohoito käyttöön vuonna 2011. Uusalon mukaan lääkettä on käytetty kuitenkin pidempään.
Uusalo on väitöstutkimuksessaan tutkinut uusia annostelutapoja deksmedetomidiinille. Aiemmin lääkettä on annosteltu tavanomaisesti laskimoon, mutta Uusalon tutkimuksessa on lääkettä annosteltu nenän limakalvoille ja ihon alle imeytettynä.
– Laskimoon annostelemisessa ongelmana on ollut se, että pistäminen tuottaa kipua. Laskimoon annosteltaessa vaikutukset verenkiertoon ovat myös voimakkaampia kuin muilla annostelureiteillä. Nenän limakalvoille annosteleminen tapahtuu sumuttimen kanssa. Se on vähän kuin annettaisiin flunssalääkettä ja on ihan kivutonta, selittää Uusalo.
Nenän limakalvolle annosteltu deksmedetomidiini on väitöstutkimuksen mukaan tehokas ja turvallinen tapa rauhoittaa lapsipotilaat ennen pientoimenpiteitä ja leikkauksia. Aikuispotilailla annostelureitti näyttää vähentävän leikkauksen jälkeistä opioidien kulutusta, ja ihonalaisesti annosteltuna lääke imeytyy tehokkaasti terveillä vapaaehtoisilla miehillä.
Ihonalaiskudos vaikuttaa lupaavalta reitiltä annostella deksmedetomidiinia esimerkiksi saattohoidossa, jolloin lääkkeen jatkuva annostelu muulla tavoin ei onnistu.
– Ihonalainen annostelureitti osoittautui käyttökelpoiseksi ja turvalliseksi parantumattomasti sairaiden oireita lievittävään hoitoon, mutta deksmedetomidiinin käytöstä tähän tarkoitukseen tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotka tutkimusryhmämme on jo käynnistänyt, Uusalo kertoo.
Deksmedetomidiinilla on osoitettu olevan rauhoittavan vaikutuksen lisäksi myös kipua ja pahoinvointia lieventäviä vaikutuksia. Uusalon väitöstutkimus osoitti, että lonkkaproteesileikkaukseen tulevien potilaiden leikkauksen jälkeinen opioidi-kipulääkkeen kulutus väheni, kun potilaat saivat leikkauksen alussa pienen annoksen deksmedetomidiinia nenän limakalvolle.
– Löydös on merkittävä suhteessa nykyiseen niin sanottuun opioidikriisiin. Tutkimus tuokin lisätietoa deksmedetomidiinin käyttömahdollisuuksista leikkauksen jälkeisen kivunhoidon osana, Uusalo huomauttaa.
