Puolustusministeri: Yhteistuvat kokeiluun vasta keväällä reserviupseerikoulussa – katseilta suojaavia sermejä ei luvassa
Puolustusvoimat käynnistää mies- ja naissotilaiden yhteistupakokeilun aikaisintaan ensi vuonna huhti-toukokuun vaihteessa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo, että näillä näkymin kokeilu on alkamassa reserviupseerikoulusta viikolla 19 ja siitä eteenpäin.
Myöhemmin kokeilu on tarkoitus laajentaa muutamaan muuhun joukko-osastoon. Ministerin mukaan jatkokokeilu toteutettaneen parissa maavoimien suurimmassa joukko-osastossa.
Reserviupseerikoulu valikoitui ensimmäiseksi, koska koulussa on todennäköisesti riittävästi naisia. Tavoite on, että yhteistuvassa on vähintään neljä asukasta molempia sukupuolia. Yhteistupiin ei ole tulossa sermejä tilahaasteiden vuoksi.
Kaikkonen tähdentää, että ajatus yhteistuvista on lähtöisin naisilta itseltään. Myös Varusmiesliitto on ajanut ponnekkaasti asiaa.
– Ajatus on, että yhteistuvissa tiedonkulku ja yhteisöllisyys sujuvat paremmin. Yhteistuvat ovat käytössä muualla Pohjoismaissa. Niistä on saatu hyviä kokemuksia. On hyvä muistaa, että maastoleireillä yhteistuvat ovat tavallaan jo käytössä. Naiset ja miehet yöpyvät samoissa teltoissa. Ongelmia ei ole havaittu.
Ministeri korostaa, että kokeilu on vapaaehtoinen, eikä ketään ei pakoteta yhteistupaan.
– Tänä päivänä tasa-arvovaatimus tulee yhä vahvemmin esille nuorten keskuudessa. Yhteistupa tukee tätä ajatusta.
Kaikkosen arvio on, että kokeilu kestää 1-2 vuotta, jotta saadaan kerättyä kokemuksia tarpeeksi.
– On tärkeää, että kokemuksia kartoitetaan myös miehiltä eikä vain naisilta.
Kaikkonen toivoo, että mahdollisimman suuri osa ikäluokasta voisi suorittaa asepalveluksen.
Viime vuonna naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa tehtiin ennätys. Asepalveluksen suoritti 636 naista.
– Kaikkiaan sitten vuoden 1995 reserviin on siirtynyt noin 9 000 naista. Heistä peräti 69 prosenttia on saanut johtajakoulutuksen, eli he ovat käyneet joko aliupseeri- tai reserviupseerikoulun. Miehillä vastaava luku on 29 prosenttia.
Kaikkonen sanoo, että naisten korkea prosenttiosuus on hienoinen yllätys.
– Se kertoo siitä, että naiset ovat hyvin motivoituneita tullessaan palvelukseen. He pyrkivät ja myös pääsevät johtajakoulutukseen.
Hän myöntää, että seula kouluihin on korkea. Kaikki halukkaat eivät mahdu joukkoon.
Kaikkosen mukaan varusmieskoulutuksen pitää elää ajassa, ja sitä pitää jatkuvasti kehittää. Parhaillaan on menossa laaja Koulutus 2020 -ohjelman kokeiluvaihe muutamissa joukko-osastoissa. Saatu palaute on ollut hyvää.
– Ensi vuosikymmenen alussa uutta ohjelmaa aletaan ajaa täysillä sisään. Koulutusta modernisoidaan. Otamme käyttöön uusia oppimismetodeja, oppimisen tapoja sekä teknologiaa lisäämällä simulaattoreiden käyttöä. Tavoite ei ole korvata vanhaa järjestelmää tai vaihtaa toiseen, vaan kehittää ja tehostaa olemassa olevaa koulutusta.
Kaikkonen näkee suoran yhteyden maanpuolustustahtoon ja siihen, miten moni nuori suorittaa palveluksen.
– Tästä syystä on tärkeää, että myös B-palvelukelpoisuusluokkaan siirretyille löytyy mielekkäitä tehtäviä.
Nuori siirtyy B-luokkaan, jos kutsunnoissa havaitaan vähäinen tai suuri este palvelukselle. Usein on kyse sairaudesta tai vammasta.
– On selvää, etteivät kaikki voi suorittaa palvelusta, mutta Puolustusvoimilla on edelleen pitkä lista tehtäviä B-miehille.
Taistelutehtäviinkin he voivat osallistua soveltuvin osin.
– Sijoitus ja koulutuspolku katsotaan kullekin sopivaksi. Kyseeseen voivat tulla tuki-, kuljetus-, huolto- ja valvontatehtävät. Lähetti, kirjuri, varastomies, asentaja ja polkupyörämekaanikko ovat soveltuvia työnimikkeitä.
B-luokkaa osoitetaan vuosittain noin kolme prosenttia kutsuntoihin määrätyistä. Vuoden 2017 kutsunnoissa B-miehiä oli 986.
Kaikkonen aikoo selvityttää vielä kerran, josko diabeetikot voisivat osallistua asepalvelukseen.
– Olen keskustellut pääesikunnan ylimmän johdon kanssa ja pyytänyt selvitystä, jos jokin ratkaisu vielä löytyisi. Selvitys saataneen talven aikana.
Kaikkonen myöntää, ettei hanke ole aivan yksioikoinen. Jos halukkaille diabeetikoille löydetään ratkaisu, niin onko jonossa muita sairauksia, hän pohtii.
Pääesikunta teki viime keväänä päätöksen, jonka mukaan diabetes on este varusmiespalveluksen suorittamiselle. Päätöstä perusteltiin palvelusturvallisuuteen kohdistuvilla riskeillä. Diabetesliitto ilmoitti pettyneensä päätökseen tuoden ilmi maanpuolustushalukkaiden diabeetikoiden ja heidän perheidensä harmistuksen.
Suomalaiset ovat osallistuneet rauhanturvaamiseen Libanonissa jo neljällä vuosikymmenellä. Hiljattain maassa vieraillut Kaikkonen arvioi, että Unifilin läsnäolon tarve osana kansainvälistä kriisinhallintaa jatkuu ensi vuoden jälkeenkin.
Libanonissa palvelee 200 suomalaista. Suomen osuus operaatiossa on määritelty ensi vuoden loppuun.
Operaation keskeinen tehtävä on avustaa maata luomalla vastuualueelleen turvallinen ja vakaa ympäristö. Valvonta ja humanitäärinen apu ovat keskiössä.
– On todennäköistä, että tarve operaatiolle ei poistu ensi vuoden aikana. Kyse on pitkäkestoisista konflikteista, eli jossakin vaiheessa tarvitsemme poliittisia päätöksiä siitä, jatkaako Suomi mukana operaatiossa.
Kaikkosen mukaan suomalaisilla on erittäin hyvä maine Libanonissa.
– Väestö arvostaa suomalaisia. Olemme saavuttaneet heidän luottamuksensa. Kaikki valtiot eivät voi välttämättä sanoa samalla tavalla.
Suomen yleisestä asevelvollisuudesta on ollut apua.
– Se on malli, joka tuottaa monenlaisia osaajia. Rauhanturvaajien ammattikirjo on monipuolinen.
Kaikkonen keskusteli matkallaan Libanonin puolustusministeri Elias Bou Saabin kanssa.
– Maan hallinnolla on huolta Turkin ja Syyrian konfliktista, jos se johtaa uusiin pakolaisvirtoihin Syyriasta Libanoniin.
Maassa on ennestään väkilukuun suhteutettuna eniten pakolaisia. Libanonilaisia on noin neljä miljoonaa ja pakolaisia 1,5 miljoonaa.
