Puheenjohtajamaana Suomi viimeistelee EU:n budjettiehdotuksen – "Päämääränä on se, että sopu löytyy vuoden loppuun mennessä"
Euroopan unionin päämiehet koontuvat pohtimaan sitä, mihin EU:n varoja pitäisi seuraavan seitsemän vuoden aikana käyttää. Lisärahaa tulossa ainakin EU:n ulkorajojen valvontaan ja tutkimustoimintaan.
Ehdotus Euroopan unionin rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027 valmistunee kuluvan vuoden lopussa. Silloin myös ehdotukseen sisältyvät luvut ovat kohdillaan, sanoo eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd).
Euroopa-neuvosto kokoontuu huomenna torstaina ja perjantaina keskustelemaan siitä, millaiseksi EU:n budjetti pitäisi laatia seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi.
– Huomenna (torstaina) alkavassa huippukokouksessa Euroopan unionin päämiehet käyvät näkemysten vaihdon, jonka jälkeen Suomi puheenjohtajamaana viimeistelee luonnoksen rahoituskehykseksi eli EU:n budjettiehdotukseksi. Päämääränä on se, että sopu tulevasta budjetista saavutetaan tämän vuoden loppuun mennessä, Tuppurainen sanoo.
Tuppurainen korostaa kuitenkin sitä, että budjettisovun tarkka ajankohta riippuu siitä Euroopan neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin aikataulusta. Tuskin kausi loppuu marraskuun lopussa, eikä hän ole ilmaissut tahtoaan viedä sopuyritystä Euroopa-neuvostolle.
– Jos budjettisopua yritetään Suomen puheenjohtajuuskaudella, se tehtäneen Euroopa-neuvoston uuden puheenjohtajan Charles Michelin johdolla, Tuppurainen sanoo.
Uuden puheenjohtajan kausi alkaa joulukuun alussa.
Euroopan unionin budjetti eli rahoituskehykseen liittyvät neuvottelut ovat pitäneet eurooppaministerin kiireisenä.
Puheenjohtajakauden aikana Tuppurainen on tavannut kaikkien EU-maiden rahoituskehyksestä vastaavat ministerit ja etsinyt eri maiden näkemystä siitä, millä tavalla EU:n budjetti pitäisi rakentaa. Neuvotteluissa Iso-Britannia ei ole enää mukana maan todennäköisen EU-eron vuoksi.
EU-maiden ministereiden välillä käydään esimerkiksi keskustelua siitä, kuinka monta prosenttia EU:n budjetti voi olla EU-maiden bruttokansantuotteesta.
Ehdotukset liikkuvat yhden prosentin ja 1,3 prosentin välillä maiden bruttokansantuotteesta. Nyt esitettyjen prosenttilukujen välinen ero on 300 miljardia euroa.
– Kahdenkeskisissä neuvotteluissa on käynyt ilmi, että komission ehdotus (1,11 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta) EU-budjetista on aivan liian kallis. Myöskään Euroopan parlamentin ehdotus 1,3 prosenttia ei saanut käytännössä lainkaan tukea. Käytännössä uusi budjetti siis asettuu jonnekin näiden ääripäiden väliin, Tuppurainen kertoo.
Tuppurainen toteaa, että puheenjohtajamaana Suomi ei voi kertoa vielä omaa kantaansa EU:n budjettiehdotuksesta. Sen aika on vasta myöhemmin, kun budjettiehdotus on luovutettu Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.
Puheenjohtajakaudellaan Suomi on edistänyt sitä, että EU-varojen käyttö kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että EU-tukia voitaisiin jäädyttää, mikäli maan oikeusvaltiopuutteet vaarantavat yhteisten varojen käytön.
Tuppuraisen mukaan Unkarin ja Puolan vaalitulokset eivät kuitenkaan vaikuta siihen, saadaanko oikeusvaltioperiaate kytkettyä seuraavaan EU:n budjettiin.
– Yksittäiset vaalit eivät voi merkittävästi vaikuttaa tähän, sillä seitsemän vuoden aikana järjestetään monet vaalit eri maissa. Tämä asia etenee nyt omilla raiteillaan ja oma tuntumani on se, että jäsenmaiden selkeä enemmistö haluaisi turvata yhteisten varojen käyttämisen. Mikäli oikeusvaltioperiaate sidotaan EU:n budjettiin, meillä olisi uusia välineitä puuttua yksittäisen maan kielteiseen oikeusvaltion kehitykseen.
EU:n tuloista 70 prosenttia koostuu jäsenmaiden bruttokansantuotteisiin perustuvista jäsenmaksuista. Iso-Britannian eron vuoksi EU:n pitäisi löytää myös muita tulolähteitä, mutta niin kutsuttujen omien varojen kerääminen on vaikeaa.
Komission omassa ehdotuksessa oli kolme uutta omia varoja lisäävää rahoitusmuotoa: kierrättämättömään muovijätteeseen perustuva kansallinen maksu, yhteisöveroon perustuva kansallinen maksuosuus ja osuus päästökauppajärjestelmästä saatavista tuloista.
– Minun käymien neuvotteluiden perusteella voi todeta, että jäsenmailta ei tule tukea uusille omille varoille. Ainoastaan kierrättämän muovijätteeseen perustuvalle maksulle on näytetty vihreää valoa, sillä se edistää muovijätteen vähentämistä, Tuppurainen sanoo.
EU-budjetti jakautuu karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen. Varoista yksi kolmasosa käytetään aluepolitiikkaan ja saman verran rahaa käytetään maatalouspolitiikkaan.
Jäljelle jäävä kolmannes käytetään muihin menoihin kuten EU:n ulkorajavalvontaan ja tutkimusrahoitukseen.
– Komission ehdotuksen mukaan yhteiseen rajavalvontaan liittyvät menot kasvavat todella paljon. Jäsenmailta löytyy ymmärrystä sille, että esimeriksi Frontexin voimavaroja kasvatetaan merkittävästi, lähes 200 prosenttia nykyisestä.
Lue myös:
