Toimittajamme Etiopiassa: Niinistö vieraili paikallisessa koulussa – "Vaikka Suomi on kaukana, olemme ystäviä"
Punainen hiekkakenttä hohtaa aamupäivän auringossa, kun lapset asettuvat etiopialaiskoulun portaille laulamaan. Kaiteeseen kiinnitetty maalattu kyltti kertoo kuvin, että koulussa on monenlaisia lapsia, myös kuuroja, liikuntavammaisia ja muita erityistä tukea tarvitsevia.
Kohta Suomen presidentti Sauli Niinistö kiirehtii seurueensa kanssa edelliseltä vierailulta Afrikan unionin komission päämajaan. Lapsille on kerrottu etukäteen, että presidentti haluaa yleensä kysellä ja jutella vierailullaan.
Kymmenvuotiaat oppilaat eivät aikaisemmin olleet kuulleetkaan Suomesta. Mutta kun opetusministeriön virkamies, opetuksen pääohjaaja Tibebu Bogale alkoi toimittajan ennakkovierailulla kirjoittaa taululle jotain amharaksi, ensimmäiset kiljaisivat nopeasti: "Finland"!
Niinistö käy ensin esikoululuokassa ja ihailee suloisia lapsia. Isompien luokassa hän kysyy, tietävätkö oppilaat, missä Suomi on. Nyt he jo tietävät.
– Vaikka se on kaukana, me olemme ystäviä, Niinistö kertoo.
Addis Abebassa sijaitsevan Hamle 19 -alakoulun lapset ovat uteliaita ja vilkkaita ja heitä on paljon, mutta he osaavat kuunnella, kun on sen aika. Niinistö vierailee luokissa, joissa on noin 40 oppilasta. Heitä voi kuitenkin olla jopa sata.
Isoissa luokissa on yleensä kaksi opettajaa. Koulua käydään myös vuoroissa.
Koululaisten määrä kasvaa jatkuvasti, eikä tiloja ole tarpeeksi, vaikka kouluja rakennetaan koko ajan. Etiopiassa syntyy tänä vuonna noin 2,5 miljoonaa lasta.
Suomi on mukana rahoittamassa inklusiivisen (kaikille tarkoitetun) opetuksen kehittämistä ja erityisopettajien koulutusta yhdessä Maailmanpankin, Unicefin ja muutaman muun maan kanssa. Hamle 19 oli pilottikoulu, jonka ensimmäisen projektin Suomi rahoitti kokonaan. Kun alakouluja on 36 000, yhden maan rahat eivät millään riitä.
Nyt Hamle 19 on yksi resurssikeskuksista, joka auttaa muita kouluja kehittämään opetusta. Siellä kuten muissakin Addis Abeban kouluissa tarjotaan ilmainen lämmin ateria joka päivä. Äidit kokkaavat ja tarjoilevat ruuan.
Vararehtori Firesew Ayalew kertoo, että ilmainen ruokakin kasvattaa oppilasmääriä. Lukukausi on vasta alkanut, eikä määrä ole vielä oikein vakiintunut. Uusia lapsia tulee harva se päivä.
Lapset esittelevät mielellään taitojaan suomalaisvieraille. Esikoululaiset opiskelevat leikin avulla kuten suomalaislapsetkin. Toista vuotta varsinaista koulua käyvät tuntevat jo niin amharan kielen kirjaimet kuin länsimaiden aakkoset. Koululaiset käyttävät opiskelussa yhä enemmän englantia, kun taidot karttuvat.
Kahdeksanvuotiaat tietävät, kuka on Etiopian pääministeri, mutta Nobelin rauhanpalkinnosta he eivät ole kuulleet. Kymmenvuotiaista yksi poika viittaa ja kertoo palkinnosta selvästi ylpeänä.
Kaupungissa koulu käydään yleensä loppuun asti toisin kuin maaseudulla, jossa lapsia tarvitaan avuksi töihin. Ammattitaidottomia ja työttömiä nuoria on maassa paljon. Ammattikoulutus on kehittymätöntä ja aliarvostettua. Yliopistojen taso on parempi, vaikka sekin vaihtelee.
Monella Hamle 19:n kymmenvuotiaalla on jo käsitys siitä, että he haluaisivat opiskella pitkälle. Lentäjä, lääkäri ja opettaja ovat suosikkiammatteja.
– Minä haluaisin kuljettaa tavaraa ulkomaille, sanoo yksi pojista.
Jotta kuljetettavaa riittäisi, maan viennissä on kehittämistä. Toistaiseksi maasta viedään lähinnä maataloustuotteita, eniten kahvia. Rakentaminen työllistää kaupungeissa, mutta usein rakennukset jäävät rahan puutteessa kesken.
Metsien istutus on Etiopiassa tärkeä aihe ilmastonmuutoksen takia. Presidentti Sauli Niinistökin saa vierailun päätteeksi osallistua istutustalkoisiin. Koulun pihaan on kaivettu valmiiksi kuoppa, johon presidentti asettelee paikallisen puun taimen ja lapioi multaa päälle. Siitä se ystävyys kasvaa.
