Työikäiset, yli 30-vuotiaat suomalaiset läskistyvät.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) julkaisi tällä viikolla tutkimustuloksen, jonka mukaan lihavuus on viime vuosina yleistynyt erityisesti työikäisten, 30−64-vuotiaiden joukossa.
Lihavien työikäisten miesten osuus kasvoi 24 prosentista 27 prosenttiin vuodesta 2011 vuoteen 2017 ja naisten vastaavasti 22 prosentista 26 prosenttiin. Myös vyötärölihavuus on yleistynyt.
Ratkaisuksi ehdotetaan rahalla laihduttamista eli sokerin, suolan ja tyydyttyneen rasvan kovempaa verotusta. Verotusta pitäisi puolestaan keventää terveellisten kasvisten kohdalla, jotta kansakin keventyisi.
Verokonsteja on tosin jo ehdotettu niin pitkään, ettei niitä ilmeisesti tuntuvasti uskalleta toteuttaa. Ja terveellisiä kasvisruokia pystyy valmistamaan jo nyt melko edullisesti, jos viitseliäisyys riittää.
Muita keinoja ovat liikkumisen edistäminen ja kovempi puuttuminen lihavuuteen terveydenhuollossa.
Niin THL:n kuin maailmanlaajuisen WHO:n mielestä liiallinen painonnousu on otettava puheeksi mahdollisimman varhain sekä tarjota tukea ja ohjausta painonhallintaan.
Jotenkin kuitenkin tuntuu, että nämä kevyet keinot ovat jo koeteltuja. Kaikki ovat varmasti kuulleet, että vihannekset ja säännöllinen liikunta tekevät hyvää.
Osalle ohjeet ovat toimineet, mutta monelle eivät.
Jos lihavuutta vastaan halutaan taistella ankarammin, tarvitaan todennäköisesti rajumpia keinoja.
Yksi malli on jo käytössä ja ilmeisen toimivaksi koettu: korkean veron lisäksi tupakat on kaupoissa pakko piilottaa pois silmistä.
Pitäisikö siis karkit, limut, alkoholit, voit, keksit ja ilmastosyistä brasilialaiset lihat piilottaa kaupoissa pimeisiin nurkkiin? Tai jopa lukolliseen kaappiin, josta henkilökunta niitä ostoskoreihin antaisi syyllistävien katseiden kera?
Ja pakkauksiin vielä päälle kuvia kovan rasvan tukkimista verisuonista?
Se olisi järkyttävää holhousta, syyllistämistä sekä ihmisen vapauden rajoittamista, sanoisivat jotkut. Ja perustellusti sanoisivat.
Vapauteen kuuluu kai syödä, mitä tahtoo, vaikka se aiheuttaisi suurta haittaa ihmisille itselleen sekä muulle yhteiskunnalle ja planeetalle.
Epäterveelliset elintavat kasvattavat reippaasti terveysmenoja, ja ainakaan tuontiliha ei mikään ilmastoteko ole.
Onko kansanterveyden ja ympäristön takia kuitenkin pakko miettiä järeämpiä konsteja? Olisiko tulevaisuuden sote-uudistus hallintohimmelin sijasta se, että valtio ohjaisi joillakin tavoilla kansalaisia syömään terveellisemmin?
Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.
