Uudet todisteet kyseenalaistavat Puolustusvoimien ylimmän laillisuusvalvojan lausunnot Lemmenjoki-tapauksesta

Korkeimmalle oikeudelle (KKO:lle) toimitetut uudet kirjalliset todisteet kyseenalaistavat Puolustusvoimien ylimmän laillisuusvalvojan, asessori Tuija Sundbergin Lemmenjoki-tapauksesta antamat todistajalausunnot.

Sundberg kertoi Lemmenjoki-tapauksen esitutkinnassa saaneensa tietää Inarissa Lemmenjoella 22.–24. syyskuuta vuonna 2017 järjestetyn harjoituksen tapahtumista vasta kyseisen vuoden joulukuussa alaiseltaan. Hän kiisti tiedot, joiden mukaan silloinen Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelinen olisi tavannut häntä kahteen otteeseen Lemmenjoen tapahtumien vuoksi loka-marraskuussa 2017.

Uusien todistajakertomusten perusteella Sundberg olisi kuitenkin ollut tietoinen Lemmenjoen harjoituksen tapahtumista jo marraskuussa 2017. Asia käy ilmi Lännen Median KKO:sta hankkimista uusista todisteista, jotka ovat osa Ilmavoimien ex-komentajan, kenraali Sampo Eskelisen tekemää valitusta. Asessorina Sundberg ohjaa ja valvoo Puolustusvoimien koko toiminnan lainmukaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa, johon kuuluu muun muassa sotilasrikosten esitutkinta.

Tiedonkululla on merkitystä, koska Eskelinen sai kesällä Helsingin hovioikeudesta sakkotuomion palvelusrikoksesta. Hänen katsottiin viivytelleen esitutkinnan aloittamisessa. Tutkintapyyntö Eskelisen alaisesta, eversti Markus Päiviöstä, tehtiin vasta kuukausien kuluttua Lemmenjoen-harjoituksen päättymisestä eli 18. joulukuuta 2017. Lemmenjoen harjoitusta johtanut Päiviö tuomittiin hovioikeudessa sakkorangaistukseen esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta. Päiviö ja Eskelinen ovat siirtyneet reserviin.

Eskelisen puolustusasianajajan hankkimat uudet kirjalliset lausunnot ovat peräisin Ilmavoimien johtavalta sotilaslakimieheltä Veli-Pekka Paanaselta, everstiluutnantti Markus Korhoselta sekä everstiluutnantti evp Mikko Rastaalta.

Rastas kertoo lausunnossaan olleensa tapaamassa Ilmavoimien komentaja Eskelistä toimiessaan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkönä marraskuun alussa vuonna 2017. Hänen mukaansa Eskelinen kertoi tapaamisessa, että Lemmenjoen tapaus on Pääesikunnan harkinnassa.

”Ilmavoimien komentaja (Eskelinen) toi esille, että asia on ollut myös Puolustusvoimien asessorin tiedossa ja hän on asiasta myös hänen kanssaan keskustellut. Asia tiedostettiin ja ymmärrettiin Päiviön asema ja sotilasarvo huomioiden, että Pääesikunnan tulee ottaa oma rooli asiassa”, Rastas kirjoittaa lausunnossa.

Myös sotilaslakimies Paananen viittaa lausunnossaan marraskuun 2017 tapaamiseen. Se pidettiin Ilmavoimien komentajan huoneessa.

”Komentaja (Eskelinen) toimitti ennen kyseistä tilaisuutta sähköposteja, joista esille tuli se, että komentaja on ottanut asiassa yhteyttä Pääesikuntaan ja tilaisuudessa vielä mainitsi sen, että asia on myös Puolustusvoimien asessorin tiedossa.”, Paananen kirjoittaa.

Korhonen puolestaan korostaa lausunnossaan, että lokakuussa 2017 käydyissä keskusteluissa asian harkinta oli kesken. Eskelinen vieraili tuolloin Karjalan Lennoston johtoryhmän kokouksessa.

"Toisin sanoin, kenrm Eskelinen ei todennut johtoryhmälle, että asiaa ei esitutkittaisi, vaan jäin siihen käsitykseen, että asian selvittely/harkinta on vielä kesken.", Korhonen kirjoittaa.

Eskelisen ja Päiviön toimia Lemmenjokeen liittyen tutkivat Pääesikunnan oikeudellisen osaston ylietsivät. Asessori Sundberg on kyseisen osaston ylin esimies. Tutkinta Eskelisen toimista aloitettiin kesällä 2018. Syyttäjän pyynnöstä myös Sundbergiä kuultiin todistajana. Kuulustelun teki Helsingin poliisi.

”Ensimmäisen kerran olen keskustellut Eskelisen kanssa rikoslaissa säädetyn teonkuvauksen täyttymisestä Päiviön toimissa 15.12.2017”, Sundberg sanoi poliisille. Hän kiisti keskustelleensa Ilmavoimien komentajan kanssa loka-marraskuussa 2017 Lemmenjoen tapauksen tiimoilta.

”Muistini mukaan hän (kenraali Sampo Eskelinen) ei ole ollut minuun yhteydessä millään tavoin 23.10 ja 6.11.2017 Lemmenjoen tapahtumiin liittyen”, Sundberg kertoi. Hän ei muuttanut Hovioikeudessa kertomustaan. Lännen Media pyysi häneltä kommentteja uusista todisteista.

– Kuten hyvin tiedät, Eskelistä koskeva rikosprosessi on vielä kesken, joten en voi prosessin todistajana kommentoida mitään asiakokonaisuuteen liittyvää julkisuudessa. Tiedottamisvastuu kyseiseen prosessiin liittyen on syyttäjällä, Sundberg viestittää.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen perehtyi toimituksen pyynnöstä Lemmenjoki-tapauksen uusiin kirjallisiin todisteisiin. Ne ovat osa kenraali Sampo Eskelisen KKO:lle tekemää valitusta. Valituksessa ei pidetä asian pääkäsittelyä KKO:ssa tarpeellisena.

Tolvanen arvioi, että asiassa olisi syytä järjestää suullinen käsittely KKO:ssa. Oikeudessa tulisi kuulla uusien todistajien lisäksi asessori Tuija Sundbergiä sekä kenraali Eskelistä. Kyseessä on Tolvasen mukaan sana sanaa vastaan -tilanne.

– Rastaan ja Paanasen lausunnot näyttävät tukevan sitä, mitä Eskelinen on esittänyt. Hän on kahdelle henkilölle kertonut olleensa yhteydessä Pääesikuntaan ja asessoriin. Asessori kertoo muuta, joten asetelma on aika mielenkiintoinen, Tolvanen pohtii.

Hänen mukaansa suullisen käsittelyn järjestämistä tukee tapauksen yhteiskunnallinen merkittävyys.

– Sitä ei voida sanoa, että onko joku valehdellut. Voi olla, että joku vain muistaa väärin. Oikeuden tehtävänä on arvioida sitä, kenen muistikuvat ovat luotettavimpia, Tolvanen pohtii.

Hänen mukaansa on mahdollista, että tapaus vaikuttaa myös Puolustusvoimien entisen komentajan kenraali Jarmo Lindbergin tapaukseen. Lindbergiä epäillään Lemmenjoen jälkiselvittelyyn liittyen palvelusrikoksesta.

– Tämän jutun ratkaisulla on vaikutusta siihenkin tutkintaan, Tolvanen sanoo. Kenraali Lindberg on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.