Postin toimitusjohtajan ja muiden johtajien bonuskohut eivät hävitä intoa palkita henkilöstöä

Puolet yksityisen sektorin työntekijöistä saa tulospalkkiota. Palkitsemisen asiantuntija sanoo, että bonuskohut eivät rapauta palkitsemiskulttuuria.

Suomessa nousee tasaisin väliajoin kohu ylimmän johdon bonuksista. Tuorein esimerkki on Postin toimitusjohtajalle Heikki Maliselle viime vuonna maksettu 82 607 euron lyhyen aikavälin bonus sekä 294 234 euron pitkän aikavälin kannustin.

Noin kymmenen vuotta sitten monen suuhun pahan maun jättivät Fortumin toimitusjohtajan Mikael Liliuksen palkkiot.

Tulospalkkiot eivät kuitenkaan ole harvinaisuus, vaan jo maan tapa suuressa osassa yksityisiä yrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tilastojen mukaan puolet yksityisen sektorin työntekijöistä kuuluu tulospalkitsemisen piiriin.

Valtion ja kuntien palveluksessa olevien tulospalkkaus on harvinaisempaa, mutta ajoittain palkitsemista kokeillaan myös julkisella sektorilla. Esimerkiksi Naantalin kaupunki on äskettäin päättänyt ottaa käyttöön pikapalkitsemisen henkilöille, jotka ovat esimerkiksi parantaneet asiakaspalvelua.

Palkitsemista tutkinut Mandatum Lifen liiketoimintajohtaja, tekniikan tohtori Kiisa Hulkko-Nyman sanoo, että henkilöstön palkitsemisen onnistuminen edellyttää, että yrityksen johtoa ja henkilöstöä palkitaan samansuuntaisten kriteerien mukaan.

– Palkitsemisessa on kaksi tärkeää kriteeriä. Sen pitää osua lähelle omaa työtä, jotta palkitseminen olisi motivoivaa. Toiseksi palkitsemisen pitää ohjata yritystä hyväksi katsottuun suuntaan.

Hulkko-Nymanin mukaan monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että palkitseminen ohjaa työn tekemistä yrityksessä oikeaan suuntaan. Tulospalkkioita käyttävät yritykset ovat tuottavampia kuin vertailuryhmän vastaavat yhtiöt, joissa palkkioita ei ole.

Hulkko-Nyman sanoo, että kohut eivät rapauta palkitsemisen kulttuuria Suomessa. Hänen mukaansa eniten merkitsee se, miten palkitseminen toimii omassa lähiympäristössä ja kuinka oikeudenmukaiseksi se koetaan.

Esimerkiksi Turussa ja Tampereella toimiva Kiilto Oy on maksanut henkilöstölleen tulospalkkiota jo kymmenien vuosien ajan. Yhtiön talousjohtaja Arto Raivio sanoo, että henkilöstö seuraa yhtiön tulokseen sidotun tulospalkkion kehittymistä varsin tarkoin kerran kuukaudessa annettavan informaation perusteella. Julkisten kohujen perusteella keskusteluja palkitsemisesta ei Kiillon henkilökunta käy.

– Kiinnostus siihen, missä yhtiö menee, on laajaa.

Yhtiön tuloksen lisäksi Kiillon tulospalkkiot on sidottu tehtäväkohtaisiin saavutuksiin. Kiilto maksaa tulospalkkiot kerran vuodessa, ja ne ovat keskimäärin kuukausipalkan suuruisia.

Yhä useampi pk-yritys palkitsee henkilökuntaansa henkilöstörahaston kautta. Hulkko-Nymanin mukaan henkilöstörahastoja perustetaan paljon asiantuntijayrityksiin. Mandatum Life on henkilöstörahastojen johtava asiantuntija Suomessa.

Viime vuonna Suomeen perustettiin 39 uutta henkilöstörahastoa. Vuoden lopussa henkilöstörahastoja oli 145 kappaletta ja niissä oli yhteensä 114 000 jäsentä.

Kiillon henkilöstö voi valita, ottavatko he tulospalkkion palkan lisänä vai siirtävätkö he palkkion tai osan siitä henkilöstörahastoon. Raivion mukaan noin 40 prosenttia henkilöstöstä valitsee rahaston. Toimihenkilöt valitsevat rahaston työntekijöitä useammin.

Rahaston käyttöön henkilöstöä kannustaa veroetu. Kun rahastosta nostaa varoja, niin 20 prosenttia on verotonta tuloa ja lopuista maksetaan tuloveroa. Yrityksen puolestaan ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja rahastoon maksettavista palkkioista. Työntekijöille niistä ei kerry eläkettä.