Saudi-Arabia haluaa viedä öljynsä maailman merille – kuningaskunta edistää salaista aiettaan Jemenin sisällissodan varjolla
Jemenin sisällissotaa nimitetään usein Iranin ja Saudi-Arabian väliseksi valtataisteluksi. Tutkijan mukaan todellista valtataistelua käydään Jemenin rajojen sisäpuolella. Konfliktia syventävät Saudi-Arabian omat intressit.
Jo yli neljä vuotta kestänyt Jemenin sisällissota on vaarassa laajentua kansainväliseksi selkkaukseksi. Osapuolet syyttelevät toisiaan, Jemen ja Saudi-Arabia lähettävät vuorotellen ohjuksia naapurin puolelle ja Yhdysvaltojen ja Iranin jatkuva kinastelu näyttää sekin kiinnittyvän tiukasti Jemeniin.
Mutta miten tähän oikein on tultu?
Tutkijan ja Jemen-asiantuntijan Susanne Dahlgrenin mukaan hyvin usein unohtuu, että kyse on sisällissodasta. Vaikka konflikti usein mielletään Iranin ja Saudi-Arabian valtakamppailuksi, poliittisesta vallasta taistellaan myös Jemenin rajojen sisäpuolella.
Alkusysäyksen konfliktille antoivat vuoden 2011 Arabikevään tapahtumat. Valtavissa mielenosoituksissa vaadittiin Jemenin silloisen presidentin syrjäyttämistä. Sisällissodasta alettiin puhua vuoden 2014 loppupuolella, jolloin Jemenin huthikapinalliset valtasivat Jemenin pääkaupungin Sanaan.
Saudi-Arabia kokosi liittouman, joka osallistui sotaan jo maaliskuussa 2015. Väliintulon tehneet länsivallat sekä Saudi-Arabia ja muut Persianlahden maat tekivät poliittisen diilin vihatun presidentti Ali Abdulla Salehin kanssa, joka sai jäädä politiikkaan. Pian hän muodosti liiton huthikapinallisten kanssa.
– Tämä oli virhe, joka johti sisällissotaan, Dahlgren sanoo.
– Saudi-Arabia luuli karkottavansa huthit pääkaupungista kahdessa viikossa. Nyt sotaa käydään jo viidettä vuotta.
– Huthit on ajettu Iranin syliin, koska heidät on eristetty kansainvälisesti. Saudi-Arabia väittää Iranin sotivan Jemenissä, mutta sillä on omat intressinsä, joita se ajaa, Dahlgren sanoo.
Iran haluaa olla alueellinen vaikuttaja, mutta myös Saudi-Arabialla on Dahlgrenin mukaan tavoite, jota ei ole sanottu ääneen: saudit ovat haaveilleet jo vuosikausia pääsystä suoraan Intian valtamerelle.
Saudi-Arabian öljytoimitukset Euroopan ulkopuolelle ovat kahden salmen puristuksessa: idässä epävakaan Hormuzinsalmen ja toisaalla Jemenin kontrolloiman Bab al-Mandabin salmen.
– Saudeilla on ongelma, miten he saavat öljytankkerinsa maailman vesille.
Dahlgrenin mukaan Saudi-Arabia pystyttää parhaillaan Jemenin itäosissa rakenteita, jotka viittaavat öljyputken rakentamiseen Jemenin itäosan läpi. Epäilyksiä vahvistavat suunnitellut rakennustyöt satama-alueella Jemenin itärannikolla. He kuitenkin kiistävät, että rakennustyöt liittyisivät öljyhankkeeseen.
– Saudit ovat käytännössä miehittäneet sellaisen osan Jemeniä, jossa mitään sodankäyntiä ei ole tähän mennessä ollutkaan.
Maassa kuohui jo ennen sisällissotaa. Nykyinen Jemen itsenäistyi vuonna 1990, jolloin Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistyivät.
– Se meni pieleen. Etelä joutui käytännössä pohjoisen alusvallaksi, sanoo Dahlgren.
– Sota on pitkälle Pohjois-Jemenin poliittisten voimien valtataistelu. Etelän ihmiset katsovat, ettei heillä ole oikeastaan mitään tekemistä asian kanssa.
Etelän itsenäistymishalut ovat saaneet konfliktista vauhtia, ja presidentti on määrännyt joukkojaan etelään.
Eivätkä osapuolet pääty tähän: viime aikoina terroristijärjestöt al-Qaida ja Islamilainen valtio ovat aktivoituneet.
– Herää kysymys, toimivatko presidentti ja al-Qaida yhteistyössä. Edellisen presidentin tiedetään tehneen yhteistyötä järjestön kanssa.
– Nykyinen varapresidentti on tunnettu siitä, että hänellä oli hämäräperäisiä yhteyksiä, kun hän oli edellisen presidentin oikea käsi.
Myös Yhdysvaltojen ja Iranin huono suhde painaa Jemenin konfliktia.
Tuorein isku kohdistui Saudi-Arabian öljynjalostuslaitoksiin viime lauantaina. Sen jälkeen Yhdysvallat on osoittanut syytöksiä Iranille, joka on kiistänyt osallisuutensa. The New York Timesin mukaan Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo nimitti torstaina iskuja Iranin sotatoimiksi ja presidentti Donald Trump kiristi Iran-pakotteita entisestään. Tutkimus hyökkäysten alkuperästä on yhä kesken.
Isku herätti jälleen pelkoja siitä, että Yhdysvaltojen ja Iranin väliset jännitteet kärjistyvät sodaksi. Trump on sanonut, ettei halua sotaa.
– Trump on kuitenkin liikemies, joka haluaa ratkaista asioita pöydän ääressä, eikä pommittamalla, Dahlgren sanoo.
