Perustuslakiasiantuntijat presidentin ajatuksesta: Korkeimpien oikeuksien osallistuminen lakien valmisteluun sekoittaisi vallan kolmijakoa

Perustuslakiasiantuntijat suhtautuvat epäilevästi siihen, että korkeimmat oikeudet osallistuisivat lakien perustuslaillisuuden arviointiin jo säätämisvaiheessa. Tämän ajatuksen nosti esiin presidentti Sauli Niinistö eduskunnassa pitämässään puheessa tiistaina.

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää korkeimpien oikeuksien tuomista mukaan lainsäätämisprosessiin ongelmallisena vallanjaon kannalta.

– Ajatus ei sovi korkeimpien oikeuksien rooliin.

Samaa mieltä on valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

– Näen riskejä siinä, että valtiovallan kolmijako-oppi menee vähän sekaisin ja tuomioistuimet alkavat tehdä sellaista, mikä niiden rooliin ei luontevasti kuulu, Ojanen sanoo.

– Tuomioistuinten toiminnassa on olennaista ratkoa asioita yksittäisten oikeusjuttujen tasolla. Siinä yhteydessä arvioidaan perustuslainmukaisuutta.

Niinistö huomautti puheessaan, kuinka esille on noussut ajatus korkeimpien oikeuksien osallistumisesta myös ennakkotarkastukseen. Esimerkkinä Niinistö nosti esiin sen, että perustuslakivaliokunta voisi hankalissa tilanteissa pyytää lausunnon korkeimpien oikeuksien muodostamalta jaostolta.

– Lain muotoilussa ei mielestäni ole luontevasti lausuntomenettelyä. Suhtaudun tällaiseen epäilevästi, Viljanen toteaa.

Ojanen muistuttaa, että tälläkin hetkellä tuomioistuimet ja erityisesti korkeimmat oikeudet antavat lausuntoja hallituksen esitysluonnoksista lakiehdotuksiksi.

Ojanen epäilee erityisesti sitä, että tuomioistuinten tuomarit tuotaisiin lainsäädäntövaiheessa mukaan arvioimaan perustuslaillisuutta.

– Jos tuomari on osallistunut perustuslaillisuuden arviointiin jo ennen lain säätämistä, voi olla vaikeaa arvioida perustuslaillisuutta riippumattomasti yksittäisessä oikeusjutussa. Siinä menevät helposti puurot ja vellit sekaisin.

Myös Veli-Pekka Viljasen mielestä tuomioistuinten luonteva rooli on jälkikäteisessä kontrollissa.

– Yksittäistapauksessa voi ilmaantua perustuslaillisia ongelmia, joita ei pystytäkään havaitsemaan säätämisvaiheessa. Aina tulee joitakin käytännön soveltamistilanteita, joita on vaikea arvioida säätämisvaiheessa.

Molempien professoreiden mielestä perustuslaillisuuden arvioinnissa on kehittämisen varaa ja korkeimpien oikeuksien toimivaltaa pitäisi vahvistaa perustuslain jälkikäteisessä valvonnassa.

Ojasen mukaan ensimmäinen askel olisi poistaa perustuslain 106 pykälästä vaatimus "ilmeisestä" ristiriidasta perustuslain kanssa. Pykälän mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, jos oikeusjutussa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tuomioistuin voi antaa etusijan ihmisoikeussopimukselle tai EU-oikeudelle pelkän ristiriidan perusteella.

– Jostain syystä tuomioistuinten työkalupakki on ollut heikompi perustuslakiin liittyvissä asioissa, koska perustuslaki vaatii ilmeistä ristiriitaa. Sana ”ilmeinen” kohottaa kynnyksen suojata perustuslakia huomattavan korkealle. Sanan poisto pitäisi tehdä mielestäni viipymättä, ja sitä kautta vahventaa tuomioistuinten työkalupakkia perustuslain valvonnassa, Ojanen sanoo.

Myös Viljasen mielestä ilmeisyysvaatimus voitaisiin poistaa, jotta korkeimpien oikeuksien asema vahvistuisi.

Presidentti pohti puheessaan myös sitä, muuttuvatko vaalikausittain enemmistön vaihtuessa myös perustuslain tulkinnat. Veli-Pekka Viljanen ei ole havainnut tällaista heilahtelua tulkinnoissa.

– Viime vaalikaudella tilanne ei ollut normaali, koska perustuslakivaliokunta joutui kahdessa lakihankkeessa tilanteeseen, jossa ei ole ehkä aiemmin oltu. Sote- ja maakuntauudistus oli poikkeuksellisen ison hankkeen yritys ja tiedustelulainsäädännössä oli aidosti kyse hyvin uudenlaisesta arviointitilanteesta; Viljanen sanoo.

– Oma käsitykseni on, että perustuslain ennakkovalvonta on toiminut meillä kohtuullisen hyvin. Yksittäisiä ratkaisuja voidaan kritisoida, mutta järjestelmänä se on mielestäni soittautunut toimivaksi.

Viljasen mielestä nyt pitäisi miettiä, miten perustuslaillisuutta pystyttäisiin arvioimaan ennakolta paremmin valtioneuvoston ja ministeriöiden lainvalmisteluissa.

– Perustuslakivaliokunta on jatkuvasti kiinnittänyt huomiota esimerkiksi henkilötietojen suojan ongelmiin. Ne ovat olleet teknisluontoisia, mutta hallituksen lainvalmistelijat eivät ole pystyneet niitä havaitsemaan, Viljanen kertoo.

– Nimenomaan valtioneuvoston omaa ennakollista roolia, esimerkiksi oikeuskanslerinviraston roolia, pitäisi vahvistaa.

Tuomas Ojasen mielestä presidentin puheessaan esiin nostama ajatus on sikäli tervetullut, että se lisää keskustelua perustuslaillisuuden arvioinnin kehittämismahdollisuuksista ja -tarpeista.

– Ei meillä niin erinomainen nykyinen malli ole, ettei voisi käydä keskustelua siitä, miten sitä voitaisiin kehittää.