Kokoomus uhkailee hallitusta välikysymyksellä – "Työllisyystoimien katettava hallituksen menolisäykset "
Kokoomus suunnittelee oppositiopolitiikan näyttävää aloitusta eduskuntakauden alkuun. Puolue aikoo jättää hallitukselle välikysymyksen vastuullisen taloudenpidon laiminlyömisestä.
– Vaadimme sellaisia päätöksiä, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan kattavat ne menolisäykset, jotka hallitus aikoo pysyviin menoihin tehdä, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Espoossa tänään.
Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk) budjettiesityksessä ehdotetaan 1,2 miljardin pysyviä menolisäyksiä. Lisäyksiä tulee muun muassa pienimpiin eläkkeisiin, perhe-etuuksiin ja työvoimapalvelujen parantamiseen. Valtiovarainministerin budjettiesitys on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen.
Mykkäsen mukaan kokoomus päätyi tekemään välikysymyksen jo hallituksen alkutaipaleella, koska pysyviä menolisäyksiä on vaikea perua myöhemmin.
– Jos hallitus nyt jo niittaa kiinni kaikki pysyvät menolisäykset budjettiin, niin se pettää omankin pääministerinsä kesäkuun puheensa siitä, että lisäyksiä ei tehdä ennen kuin työllisyystoimet on päätetty. Jälkeenpäin niitä on paljon vaikeampi korjata.
Kokoomus tuntee Mykkäsen mukaan epäluuloa hallituksen työllisyystoimia kohtaan, koska hallitusohjelmaan ovat mahtuneet vain panostukset työvoimapalveluihin ja palkkatukeen, kun tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia.
– Jos menolisäykset ovat saletissa, niin pahoin pelkään, että puolivälintarkastelussa liimaa vaikeisiin päätöksiin ei tällä kokoonpanolla riitä.
Mykkänen muistutti, että edellinen hallitus teki työllisyyden parantamiseksi vaikeita päätöksiä. Juha Sipilän (kesk) hallitus muun muassa lyhensi ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja pidensi koeaikoja.
Mykkäsen mukaan muu oppositio eli perussuomalaiset ja kristilliset ovat tervetulleita yhtymään kokoomuksen huoleen talouspolitiikasta.
– Yllätymme, jos muu oppositio ei yhdy huoleen siitä, että suomalaisten velkaa kasvatetaan kiihtyvästi ja luvattuja työllisyystoimia ei kuulu. Toivomme, että ajattelulle löytyy mahdollisimman suuri tuki eduskunnassa.
Kokoomus otti kantaa kesäkokouksessaan myös hallituspuolueita repivään kiistää koulutusrahoista. Kokoomus esittää miljardin pääomitusta korkeakouluille hallituksen tulevaisuusinvestointeihin varaamista rahoista. Hallitus on käyttämässä enintään kolme miljardia euroa investointeihin, joihin rahat otetaan valtion suorista yhtiöomistuksista ja muista omaisuuseristä.
Lintilän budjettiesityksessä ehdotetaan, että vuonna 2020 yliopistojen perusrahoitusta lisätään 10 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 5 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmassa tiedekorkeakouluille luvattiin 40 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Hallitus on siis jaksottamassa koulutusrahat.
Vihreät, vasemmistoliitto, rkp ja myös keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen haluaisivat antaa kaikki koulutusrahat heti ensimmäisessä budjetissa.
– On aivan eri asia tuleeko raha heti, vai ripotellaanko sitä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rehtorit epäilevat jo voidaanko edes nykyistä toimintaa pitää yllä nykyisellä rahoituksella, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok) sanoi.
Kokoomuksen mukaan korkeakoulujen pääomittaminen vahvistaa korkeakoulujen autonomiaa ja omaa rahoitusasemaa. Hyvin hoidettuna pääomasta saadut tuotot vapautuvat korkeakoulujen itsensä päätettäviin kohteisiin.
Kokoomus painottaa, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on myös lisättävä ja aloituspaikkojen lisäämisen on näyttävä korkeakoulujen rahoituksessa.
