Tuomariliitto: Sidonnaisuusrekisteri voi johtaa maalittamiseen - Yksityiskohtainen tieto saattaa vaarantaa turvallisuuden

Tuomarien ja asiantuntijajäsenten kaikille avoin sidonnaisuusrekisteri voi johtaa jopa niin sanottuun maalittamiseen ja sitä kautta turvallisuuden vaarantumiseen. Näin voi käydä, jos rekisteriin ilmoitetaan liian yksityiskohtaista tietoa.

Tuomariliiton puheenjohtaja Antti Tapanila sanoo, että jos tuomari ilmoittaa rekisteriin esimerkiksi asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenyyden, merkintä paljastaa suoraan, missä tuomari asuu. Vaarana on Tapanilan mukaan maalittaminen eli yksittäiseen ihmiseen kohdistuva toiminta, joka pyrkii vaientamiseen.

– Avoimuus on positiivista. Rekisterillä voidaan luoda luottamusta siitä, ettei tuomarilla ole kytköksiä, jotka yksittäisessä jutussa aiheuttaisivat esteellisyyttä. Kääntöpuolella on se, että kuinka yksityiskohtaista tietoa on tarkoituksenmukaista julkiselle foorumille velvoittaa kirjaamaan.

Tapanila kertoo, että läpinäkyvyyttä lisäävässä rekisterissä on ongelmansa.

– Nyt ei ole tarkkaan tiedossa, millaisista sidonnaisuuksista pitää ilmoittaa. Näkisin, että olisi eduksi, että olisi tiedossa, minkä tasoisissa sidonnaisuuksista pitää rekisteriin ilmoittaa.

Vuonna 2018 huhtikuussa Lännen Median tekemässä selvityksessä paljastui, etteivät kaikki tuomarit olleet laittaneet tietojaan sidonnaisuusrekisteriin, vaikka laki niin velvoittaa.

Tapanilalla ei ole tietoa, ovatko tuomioistuimet ilmoittaneet sidonnaisuustietoja aikaisempaa aktiivisemmin. Hän näkee, että paras keino saada tieto tuomarien sidonnaisuuksista on tehdä se työpaikalla kootusti.

– Olisi parempi, että tiedot tuomareiden sidonnaisuuksista laitettaisiin rekisteriin kootusti kerralla, eikä kirjaaminen jäisi yksittäisen tuomarin aikataulujen ja teknisen osaamisen varaan.

Sidonnaisuusrekisteri tähtää siihen, että asianomaiset saisivat tuomareiden esteellisyydestä selkoa.

Esteellisyys tarkoittaa sitä, että tuomari ei voi sidonnaisuuden tai jonkin muun seikan takia käsitellä oikeustapausta. Vaarana on se, että sidonnaisuus vaikuttaa käsittelyn puolueettomuuteen.

Esteellisyys tulee suurimmaksi osaksi ilmi tuomarin omasta ilmoituksesta.

– Ensisijaisesti jokainen tuomari itse arvioi, onko hän esteellinen. Jos tulee esiin kytkös, joka aiheuttaa esteellisyyden, tuomari voi esimerkiksi ilmoittaa osastonjohtajalle, ettei voi hoitaa tapausta, kertoo tuomarin esteellisyydestä väitöskirjan tehnyt Tapanila.

Mikäli tuomari käsittelee tapausta, jossa asianomainen kokee hänen olevan esteellinen, voi asianomainen valittaa siitä. Tapanilan mukaan esteellisyysväitteissä on harvoin kyse selkeistä sidonnaisuustapauksista.

– Esteellisyysväitteet liittyvät hyvin usein tuomarintehtävien hoitamiseen. Eli väitettään, että tuomari on ollut aikaisemmin jotakin sellaista asiaa ratkaisemassa, mikä estää toimimisen tuomarina kyseisessä tapauksessa.

Esteellisyys on tuomarin työssä Tapanilan mukaan harvinaista. Jos kuitenkin sattuu niin, että tuomari esteellisyydestään huolimatta käsittelee oikeustapauksen, on kyseessä oikeudenkäyntivirhe.