Miten Iranin pitkittynyt kiista voi ratketa? – Lännen Media kokosi kolme vaihtoehtoa kriisin seuraavaksi askeleeksi
Iranin ulkoministerin Mohammed Javad Zarifin maanantainen Suomen-vierailu ei luvannut liennytystä Iranin ja Yhdysvaltain kiistaan.
Lännen Media kysyi asiantuntijoilta, miten pitkittynyt kriisi todennäköisimmin jatkuu, ja kuinka se voi ratketa.
1. Iran ja USA ryhtyvät neuvottelemaan
Iranin konflikti ei voi päättyä ennen kuin Yhdysvallat ja Iran ryhtyvät neuvotteluihin.
Kuluvan kesän tapahtumien valossa näyttää siltä, että neuvotteluja saadaan odottaa vielä pitkään. Tällä hetkellä mailla ei ole lainkaan suoraa keskusteluyhteyttä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut useasti, että hän olisi valmis neuvotteluihin Iranin kanssa. Painostuskeinona käytetyt talouspakotteet ovat kuitenkin vain vähentäneet Iranin neuvotteluhaluja, ja maa on kieltäytynyt dialogista useasti.
– USA:n nykyisen hallinnon kaudella ei näy edellytyksiä neuvotteluille, kun Yhdysvallat jatkaa "maksimaalisen paineen" linjaansa, toteaa Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Alaranta ei näe, että neuvotteluiden aloittamiselle olisi kummaltakaan puolelta periaatteellisia esteitä, mutta osapuolten näkemykset poikkeavat liikaa.
Trump haluaisi kiristää sopimuksen ehtoja. Iranin ulkoministeri taas teki Suomessa selväksi päinvastaisen kantansa.
Zarifin mukaan Yhdysvaltain hylkäämä ydinsopimus on "täydellinen", minkä osoituksena hän pitää sitä, että osapuolet ovat siihen tasaisen tyytymättömiä.
Kiistan välittäjäksi on tarjoutunut EU-puheenjohtaja Suomen lisäksi esimerkiksi Japani, mutta ulkopuolisen välittäjän mahdollisuudet auttaa neuvotteluja ovat vähäiset.
Zarifia maanantaina isännöinyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tiivisti asian sanomalla, että Suomi voi toki tarjota neuvotteluille sähköt ja hyvän ilmapiirin, mutta neuvottelujen aloittaminen on yksin kiistan osapuolista kiinni.
2. Odotustaistelu jatkuu
Yhdysvaltojen strategiana on pehmittää Irania talouspakotteilla, kunnes maa suostuu Yhdysvaltojen tahtoon tiukemmasta ydinsopimuksesta.
Iranin talous on romahtanut Yhdysvaltojen jatkuvasti koventamista pakotteista, mutta Iranin tosiasiallinen vallanpitäjä, korkein hengellinen johtaja Ali Khamenei on valmis odottamaan.
Edessä näyttää olevan pitkä väsytystaistelu, jonka osapuolina ovat tunnettu Amerikka-vihaaja Khamenei ja suuruudenhullu, nöyrtymätön Trump.
Upin Alaranta huomauttaa, että Iranin johto on jopa vihjaillut odottavansa, josko Yhdysvalloissa olisi marraskuussa 2020 koittavien presidentinvaalien jälkeen maltillisempi presidentti.
– Samaan aikaan Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaat ovat viestineet, että he olisivat valmiita jatkamaan ydinsopimusta, Alaranta sanoo.
Neuvotteluhaluisempaa ja maltillisempaa linjaa edustavien Iranin presidentin ja hänen hallituksensa kanssa vallasta kamppailevan kovan linjan suosio on kasvanut tavallisten iranilaisten keskuudessa, kun kansalaisten elintaso on vajonnut, sanoo Suomen Iranin-suurlähettiläs Keijo Norvanto.
– Laajaa kannatusta nauttinut ydinsopimus kyseenalaistetaan nyt, kun luvatut edut eivät ole toteutuneet. Kriittinen siipi on vahvistumassa, Norvanto toteaa.
Lyhyellä aikavälillä Iran laittaa toivonsa Eurooppaan, Kiinaan ja Venäjään, joiden kanssa maa yrittää saada jonkin verran kauppaa aikaan. Perjantaina ulkoministeri Zarif matkasi Ranskaan keskustelemaan presidentti Emmanuel Macronin kanssa.
– Näillä mailla saattaa olla Iranille väliaikainen tarjous, jonka turvin Iran pitäytyisi ydinsopimuksessa, mutta todellista pelastusta siitä ei ole, Alaranta sanoo.
3. Uhittelu yltyy sodaksi
Sodan uhka Iranin ja Yhdysvaltain välillä on todellinen, mutta varsin epätodennäköinen.
Molemmat ovat sanoneet useasti, etteivät he halua sotaa.
– Sotatoimet voisi laukaista esimerkiksi Iranin vastaus Israelin tekemään iskuun tai se, jos Iranin ja USA:n joukkojen välille tulisi selkkauksia esimerkiksi Syyriassa, mistä voisi seurata vastatoimien kierre, Alaranta arvioi.
Alarannan mukaan on todennäköisempää odottaa voimannäyttöjen, kuten tankkerikaappausten, jatkuvan.
– Niitäkään on tuskin varaa koventaa, koska muutoin tultaisiin jo niin lähelle varsinaisia sotatoimia.
Tausta
Pitkittynyt kiista
Kiista sai alkunsa toukokuussa 2018, kun Yhdysvallat vetäytyi Iranin vuoden 2015 ydinsopimuksesta.
Sopimus esti Irania kehittämästä ydinasetta ja lievensi maan talouspakotteita. EU ja muut viisi jäljellä olevaa sopimusosapuolta yrittävät pitää sopimuksen yhä voimassa.
Keväällä 2019 Yhdysvallat alkoi viedä Persianlahdelle sotakalustoaan.
Kesäkuussa Iran kaappasi ensimmäiset öljytankkerit Persianlahdella.
Juhannuksen aikaan Yhdysvallat perui ohjusiskun Iraniin vain hetki ennen sen aloittamista. Edellisenä päivänä Iran ampui alas amerikkalaisen drone-lennokin.
Heinäkuussa Iran kertoi rikkoneensa ydinsopimuksen ehtoja. USA kertoi ampuneensa alas Iranin lennokin.
Elokuussa Britannia otti haltuunsa iranilaisen tankkerin Gibraltarilla, mihin Iran vastasi kaappaamalla brittitankkerin Persianlahdella.
Yhdysvallat ja Iran eivät ole tällä hetkellä keskusteluyhteydessä.