Heijastuvatko Brasilian sademetsien maastopalot ja mahdollinen kauppasopimuksen hyllytys suomalaisen kahvikupilliseen? – Näin vastaa Paulig
Amazonin alueen sademetsien laajat maastopalot huolestuttavat, koska neljäsosa maailman metsien hiilivarastoista on sitoutunut Brasilian sademetsiin. Paloja sytytetään pääasiassa sen takia, jotta länsimaihin myytävät naudanliha ja soijarehu saisivat lisää viljelyalaa.
Brasilian painostamiseksi on vaadittu, että EU panisi vapaakauppaneuvottelut Brasilian kanssa hyllylle. Euroopan unioni ja Mercosur-kauppavyöhykkeen maat mukaan lukien Argentiina, Paraguay ja Uruguay pääsivät kesäkuussa alustavaan sopimukseen vapaakaupasta. Sopimus vaatii kaikkien EU-maiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän.
Brasilia on maailman suurin kahvin tuottaja. Onko metsäpaloilla vaikutusta kahvin tuotantoon, Pauligin raakakahvin hankinnasta vastaava András Koroknay-Pál?
– Ei pitäisi olla. Lähtökohtaisesti kahvi ei kasva Amazonin sademetsäalueella, vaan etelämpänä.
Kahvipensaat vaativat kasvaakseen runsaasti sadetta. Voivatko Amazonin maastopalot vaikuttaa niihin?
– Mitä olen keskustellut brasilialaisten kumppaneidemme kanssa, tällaista vaikutusta ei oleteta. Paikallisia eroja voi toki olla.
– Kahvin satokausi on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että seuraavan kahden kuukauden aikana kyllä nimenomaan tarvittaisiin sateita, jotta kahvipuun kukinta lähtisi käyntiin. Siinä mielessä eletään kriittisiä aikoja, mutta mitään sellaista ei ole näköpiirissä, joka suuresti vaikuttaisi sateisiin. Amazonilta alueille, joilta Paulig hankkii kahvia, on matkaa lähes 2 000 kilometriä.
Jos EU panisi Mercosur-vapaakauppasopimuksen hyllylle, vaikuttaisiko se Brasiliasta hankittavaan raakakahviin tai sen hintaan?
– Ei, koska tähänkään saakka raakakahvista ei ole maksettu tullia. Tullia maksettaisiin vain pikakahvista ja muista valmiista tuotteista, jos niitä tuotaisiin.
Keskusteluissa on heitetty esiin kuluttajien mahdollisuus ryhtyä boikotoimaan brasilialaisia soijatuotteita ja lihaa vastalauseena Amazonin sademetsien polttamiselle. Näettekö, että tällainen keskustelu voi levitä myös brasilialaiseen kahviin, kun teilläkin on esimerkiksi sellainen tuotemerkki kuin Brazil, jonka kuluttaja helposti yhdistää Brasiliaan?
– Totta kai seuraamme julkista keskustelua. Brasilia vastaa yli 35 prosenttia maailman kahvin tuotannosta ja on monissa kahvisekoituksissa mukana.
– Meillä on Brasiliassa kumppanuushankkeita, joissa teemme yhteistyötä kahvinviljelijöiden kanssa. Pyrimme nykyisillä viljelyaloilla parantamaan tuottavuutta, jolloin tekemällä asiat oikein myös ympäristöjalanjälki saadaan pienemmäksi. Brasiliassahan on myös sääntö, että 20 prosenttia kahvitilasta on oltava luonnonsuojelualuetta.
– Kahvi on merkittävä elinkeino, ja moni perhe on siitä riippuvainen. Mikäli kahvia ei jatkossa hankittaisi Brasiliasta, se voisi synnyttää uusia ongelmia varsinkin pienviljelijöille, joita maassa on satojatuhansia.
Eikö suomalaisen kahvinjuojan siten tarvitse olla huolissaan Brasilian metsäpaloista?
– Ei kahvin hinnan takia. Kun ostaa Pauligin kahvia, joka on joko sertifioitua tai muuten vastuulliseksi varmennettua, siinä ympäristöasiat on paremmin huomioitu kuin muussa kahvissa. Kannattaa käyttää vähän aikaa kahvihyllyllä ja hieman penkoa kahvimerkin taustoja, mitä yritys on tehnyt ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi.
– Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta kyseessä on tietysti vakava asia ja toivomme, että se saadaan ratkaistuksi pian.
