Uutiset

Adoptioiden määrä ei juuri kasvanut edellisvuodesta – eniten lapsia adoptoitiin Suomeen Thaimaasta

TARA JAAKKOLA

Tilastokeskus julkaisi keskiviikkona tilastonsa vuonna 2018 Suomessa tehdyistä adoptioista. Viime vuonna tehtiin 404 adoptiota, kahdeksan enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomessa syntyneiden lasten adoptioita oli 309 ja ulkomailla syntyneiden 95. Ulkomailla syntyneitä lapsia adoptoitiin yhdeksän edellisvuotta vähemmän, mutta Suomessa syntyneiden lasten adoptioiden määrä kasvoi seitsemällätoista.

Ulkomailla syntyneistä adoptiolapsista valtaosa oli syntynyt Thaimaassa. Thaimaalaislapsia adoptoitiin Suomeen 22. Seuraavaksi yleisimmät syntymämaat olivat Etelä-Afrikka, josta suomalaiset adoptoivat 13 lasta ja Kiina, josta Suomeen adoptoitiin yhdeksän lasta.

Maailmalta adoptoitujen lasten sukupuolijakauma oli tasainen. 52 prosenttia lapsista oli poikia.

Thaimaa, Etelä-Afrikka ja Kiina ovat olleet yleisimmät adoptiomaat myös edellisvuosina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikista vuonna 2018 adoptoiduista henkilöistä tyttöjä oli 212 ja poikia 192.

Ulkomailla syntyneiden adoptioissa noin 60 prosentissa tapauksista adoptoitava lapsi oli alle viisivuotias. Suomessa vastaava luku on alle puolet adoptoiduista.

Adoptoiduista 131 oli täysi-ikäisiä henkilöitä. Täysi-ikäisten adoptoitujen määrä kasvoi hieman edellisvuosista.

Valtaosa täysi-ikäisinä adoptoiduista oli Suomessa syntyneitä. Kyseessä oli pääsääntöisesti perheiden sisäisiä adoptioita.

Yhteensä perheen ulkopuolisia adoptioita tehtiin viime vuonna 143 ja perheen sisäisiä 261.

Perheen sisäisellä adoptiolla tarkoitetaan prosessia, jossa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa biologisen lapsen.

Perheen sisäisistä adoptioista noin puolet, 127 tapahtui rekisteröityjen parien tai samaa sukupuolta olevien avioparien perheissä.

Noin 60 prosenttia ulkomailla syntyneiden lasten adoptioista oli kahden vanhemman adoptioita. Kotimaisista adoptioista kahden vanhemman adoptioita oli 16 prosenttia.

Kahden vanhemman ulkomailla syntyneiden lasten adoptioissa sekä ottoäiti että -isä olivat iältään tyypillisimmin 40–44-vuotiaita.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​