Muistio: Kansliapäällikkö vastaa poliittisen ohjauksen välittymisestä virkamiehille – Sote-motivaatio ratkaisi päällikkökisan demaritaustaisen Kirsi Varhilan eduksi

Paremmat valmiudet, motivaatio johtaa ja varmistaa tulevan sote-uudistuksen läpivienti sekä näytöt edellisen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun johtamisesta nostivat Kirsi Varhilan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäälliköksi tehtävää hoitaneen Päivi Sillanaukeen ohi.

Sillanaukeen kokemusta kansainvälisistä tehtävistä ei pidetty valinnan kannalta yhtä olennaisena kriteerinä. Myöskään seitsemän vuoden kokemus kansliapäällikkönä ei taannut hänelle jatkoa tehtävässä.

Tämä käy ilmi Lännen Median pyytämästä nimitysmuistiosta.

Varhila on taustaltaan sosiaalidemokraatti, Sillanaukee kokoomuslainen.

Puoluekantaan muistiossa ei viitata. Hakijoiden vertailussa kuitenkin todetaan, että kansliapäällikkö on keskeisin virkamies, joka vastaa muun muassa poliittisen ohjauksen välittymisestä ministeriön hallinnonalan toimintaan.

– Kansliapäällikön viran täyttäminen määräajaksi on tarkoitettu aidosti mahdollisuudeksi toimikausien päättyessä arvioida virkaan ilmoittautuneiden kyvykkyyttä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen huomioon ottaen muun muassa toimintaympäristön nähtävissä olevat muutokset ja toiminnan painopisteet, muistiossa sanotaan.

– Tällöin tulee tarkasteltavaksi myös kansliapäällikön viran yleisten tehtävien lisäksi ne erityiset tehtävän sisällöt ja painotukset, jotka voivat liittyä esimerkiksi hallitusohjelman linjauksiin, ministeriön ja sen johtaman hallinnonalan ajankohtaiseen tilanteeseen ja tulevaisuuden haasteisiin kansliapäällikön tulevan toimikauden aikana.

Muistiossa todetaan, että nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyy merkittäviä ja laaja-alaisia STM:n hallinnonalaa koskevia uudistuksia.

– Niistä laajimmat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä sosiaaliturvaa koskeva uudistus. Nämä edellyttävät ministeriön ylimpänä virkamiesjohtajana toimivalta kansliapäälliköltä pitkäjänteistä ja määrätietoista johtajuutta sekä organisointitaitoa ja tuloshakuisuutta, jotta uudistusten valmistelu ja toimeenpano sekä niihin tarvittavat voimavarat saadaan varmistettua ja organisoitua.

Siksi kansliapäällikön valinnassa haluttiin painottaa enemmän ministeriön sisäisen toiminnan kokonaisuuden johtamista kuin kansainvälistä vaikuttamista.

Sillanaukee oli painottanut haastatteluissa laajaa kansainvälistä kokemustaan muun muassa WHO:n hallintoneuvostossa, jossa hän on toiminut vuodesta 2018 lähtien Suomen edustajana.

Varhilan vahvuutena pidettiin erityisesti hyvää toimeenpanokykyä ja organisointitaitoa sekä keskeistä roolia edellisen sote- ja maakuntauudistusyrityksen valmistelun johtamisessa.

– Hänellä voidaan arvioida olevan parhaat valmiudet sekä motivaatio johtaa ja varmistaa tuoreeseen hallitusohjelmaan sisältyvien sosiaali- ja terveysministeriön toimialaa koskevien suurten uudistushankkeiden läpivienti, muistiossa todetaan.

Valtioneuvosto valitsi Varhilan kansliapäällikön tehtävään viime viikolla.

Tehtävään häntä esitti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas). Virkaa haki yhteensä 12 henkilöä.

Ministeriön nimitysmuistiosta selviää, että hakijoiden ensimmäisen haastattelun ja henkilöarvioinnin perusteella "kärkihakijoiksi" arvioitiin Sillanaukee ja Varhila.

Varhila työskentelee tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkönä. Hän on toiminut myös kansliapäällikön ensimmäisenä sijaisena.

Koulutukseltaan Varhila on valtiotieteen maisteri. Sillanaukee on lääketieteen tohtori.

Kaksikko kutsuttiin vielä toiseen, ministeri Pekosen haastatteluun. Haastattelussa olivat läsnä myös ministeriön hallintoylijohtaja ja hallitusneuvos.

Varhila aloittaa kansliapäällikön tehtävässä lokakuussa. Virkakausi kestää viisi vuotta.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön viran täyttäminen herätti kohua vuosi sitten.

Virka julistettiin haettavaksi jo viime vuoden lokakuussa, vaikka tehtävää hoitaneella Sillanaukeella oli vielä vuosi virkakautta jäljellä.

Yleisesti arvioitiin, että edellinen hallitus halusi päästä täyttämään viran. Kokoomustaustaista Sillanaukeeta tehtävään esitti vuonna 2013 silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok).

Sosiaalidemokraatit tekivät viime marraskuussa kansliapäällikön viran täyttämisestä kantelun oikeuskansleri Tuomas Pöystille.

Oikeuskansleri antoi siitä päätöksen helmikuussa. Pöystin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei menetellyt lainvastaisesti julistaessaan kansliapäällikön viran haettavaksi yli 11 kuukautta ennen viran täyttämistä.

Maaliskuun alussa hallitus erosi, ja STM:n kansliapäällikön virkanimitys jäi auki.