Professori: Työntekijöiden palkkaleikkaukset voivat olla laillisia yrityksen voiton kasvattamiseksi — Tehyn mukaan tämä johtaisi työnantajien mielivaltaan
Terveysjätti Pihlajalinnan suunnitelmat alentaa työntekijöidensä palkkoja yrityksen voiton kasvattamiseksi saattavat olla laillisia, arvioi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta Lännen Medialle.
– On vaikea arvioida juridisesti, minkälainen voittoprosentti vaaditaan, että yritys pysyy pystyssä. Pihlajalinnalla on ollut aggressiivinen kasvupolitiikka, joka voi edellyttää nykyistä parempaa voittoprosenttia, Koskinen sanoo.
– Tietenkin yrityksen olisi pystyttävä todistamaan myös oikeudessa, ettei se pysy pystyssä pienemmällä voittoprosentilla. Riittävää olisi sekin, että voitollinen yritys suorittaisi todellisia uudelleenjärjestelyjä.
Ammattijärjestö Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi ihmettelee työoikeuden emeritusprofessorin näkemyksiä. Kirvesniemi muistuttaa, että korkeimman oikeuden linjausten mukaan yrityksen pitäisi olla lähes kaatumisvaarassa, jotta palkanalennukset olisivat laillisia.
– Suomesta ei löydy sellaista oikeuden ratkaisua, että puhdas härski voitontavoittelu olisi oikeuttanut yrityksen alentamaan työntekijöidensä palkkoja, Kirvesniemi sanoo.
– Toivon ja luotan vahvasti siihen, että myöskään Pihlajalinnasta ei tule tällaista ennakkotapausta oikeuskäytännössä.
Kirvesniemen mukaan tällainen ratkaisu johtaisi työnantajien mielivaltaan ja työntekijöiden oikeuksien merkittävään heikkenemiseen yhteiskunnassa.
Koskinen muistuttaa, että voitollisillakin yrityksillä on jo nyt oikeus irtisanoa työntekijöitään tuotannollisista syistä eli toiminnan uudelleenjärjestelyn perusteella. Koskinen toivoo, että myös palkanalennuksista voitollisessa yrityksessä saataisiin korkeimman oikeuden ratkaisu.
– Kysymys kuohuttaa palkansaajapuolta. Ennakkoratkaisun jälkeen tämä osittain ideologinen kysymys ei häiritsisi työmarkkinoita, Koskinen perustelee.
Terveysjätti Pihlajalinnan johto on väläytellyt yt-neuvottelujen aikana työntekijöiden palkanalennuksia. Yritys puhui palkanalennuksista luottamusmiehille vielä alkuviikosta, kun yt-neuvottelut virallisesti päättyivät.
Tänään torstaina henkilökunnalle annetussa tiedotteessa ei palkkaleikkauksista puhuta. Pörssitiedotteessa tehostamistoimenpiteinä mainitaan kuitenkin palkkarakenteen tasa-arvoistaminen.
– Tiedotus Pihlajalinnan suunnasta on ollut hyvin suppeaa sekä henkilökunnan että median suuntaan. Vielä meillä on pieni toivonkipinä, että yritys luopuisi palkanalennuksista, Kirvesniemi sanoo.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen ei suostunut torstaina kertomaan Lännen Medialle, aikooko yritys toteuttaa työntekijöiden palkanalennukset vai ei.
– Meillä on vielä sisäinen tiedottaminen yt-neuvottelujen lopputuloksen osalta kesken. En pysty asiaa tässä kohdassa kommentoimaan, Aaltonen viestitti.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen yhtyy ammattijärjestöjen näkemykseen siitä, että ilman vakavia talousvaikeuksia yrityksen on vaikea leikata työntekijöidensä palkkoja. Eikä edes konkurssiuhka ei oikeuta alittamaan työehtosopimuksen minimitasoa.
– Työsopimus on sitova. Palkanalennus edellyttäisi työn vaativuuden tai työntekijän henkilökohtaisen osaamisen muuttumista, ellei irtisanomisperuste täyty tai työehtosopimus huononnu nykyisestä, Koskinen sanoo.
Pihlajalinna kertoi torstaiaamuna vähentävänsä 180 työvuotta, joka toteutetaan pääosin irtisanomisilla.
Koskisen mukaan työnantajalla ei ole oikeutta pakottaa työntekijää valitsemaan palkanalennuksen ja irtisanomisen välillä.
– Tämä olisi painostusta, Koskinen sanoo.
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi lisää, että tällainen menettely osoittaisi, että yritys haluaa ostaa työn halvemmalla eikä irtisanomisille ole oikeasti laillisia perusteluita.
Mikään ei kuitenkaan estä työntekijää kirjoittamasta vapaaehtoisesti uutta työsopimusta, jossa hän suostuu tekemään työnsä halvemmalla.
Pihlajalinnan tapauksessa Tehy on kieltänyt jäseniään suostumasta palkanalennuksiin.
