Miten ylettömästä vihasta päästäisiin eroon – jotkut voivat jopa jäädä koukkuun aggressiivisuuden tunteeseen
Oman osansa vihasta saaneet alivaltiosihteeri Päivi Nerg, artisti Tuure Boelius ja elokuvaohjaaja Aku Louhimies pohtivat ylilääkäri Hannu Lauerman kanssa vihaa keskiviikkona Suomi-Areena keskustelussa.
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Lauerma korosti, ettei luonnollinen vihaisuus johda usein aggressiiviseen käytökseen.
– Meillä on jokaisella erilaisia ärtymyksen ja vihan tunteita päivittäin. Sanalliseen tai fyysiseen aggressiiviseen tekoon ne johtavat ani harvoin. Jos tunteet toistuvasti johtavat aggressiiviseen käytökseen, on syytä huoleen.
Aggressiivisuuteen voi kuitenkin jäädä jopa koukkuun.
– Aggressio on hyvin syvällä ihmisen luonnossa. Ihminen on ollut saalistava ja kilpaileva laji. Aggressio suosii henkiin jäämistä. Aggressio syrjäyttää usein avuttomuuden ja pelon kokemukset. Se voi olla hyvin palkitseva. Jotkut ihmiset jopa addiktoituvat siihen, koska se on niin energisoiva tunne, Lauerma selvitti.
Vihan kohteeksi joutuminen on puolestaan rankkaa. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg joutui koville, kun hän työskenteli sisäministeriössä 2015–2016, kun Suomeen tuli nopeasti yli 30 000 turvapaikanhakijaa.
Nerg sai jopa tappouhkauksia.
– 2015 syksyllä tapahtui jotakin sellaista, että se aiheutti osassa suomalaisissa pelkoa ja pahaa oloa. Kai se on luontaista, että sille ololle oli löydettävä kohde. Minusta tuli julkisuuden kautta vihan kohde. Osa koki, että teimme liian tiukasti tai liian löperösti. Sain tuhansia yhteydenottoja, Nerg kertoi
Elokuvaohjaaja Louhimiestä syytettiin näyttelijöiden alistamisesta ja nöyryyttämisestä Yleisradion jutussa maaliskuussa 2018. Jutusta syntyi kova kohu.
Louhimies muisteli jupakkaa keskiviikkona rauhalliseen sävyyn.
– Se ei johtanut vihaan. Mediaa ei edes kannata vihata. Vihaista palautetta sain, mutta jos tapaa kasvotusten, ei siinä voi olla vihainen. Kun oikeasti ollaan kontaktissa, ymmärrys tuntuu laajenevan. Mitään sellaista merkittävää uhkausta en saanut, että voisi rehvastella, Louhimies puhui.
Myös Nerg korosti osan kohtaamisista auttaneen häntä ymmärtämään toisia ihmisiä paremmin ja uskoi tulleensa myös itse ymmärretyksi.
Kaikkien kanssa näin ei kuitenkaan käynyt.
Lauerma korosti, ettei kaikkien kanssa ole syytä jatkaa keskustelua.
– Jotkut elävät psykoottisessa maailmassa tai ovat niin patologisia tapauksia, ettei heidän kanssaan keskustelusta ole apua. Aggressio on reagointitapa, jota ei saisi palkita. Jos yritetään vaientaa, ei kannata olla hiljaa, Lauerma mietti.
Keskustelun järjestänyt viestintä- ja konsulttiyritys Tekir Oy oli teettänyt kyselyn vihatuimmista suomalaisista. Kyselyn kärjessä olivat erityisesti poliitikot, kuten Juha Sipilä, Antti Rinne, Jussi Halla-aho, Donald Trump ja Laura Huhtasaari.
Ammattiryhmistä vihatuimpien joukossa olivat puhelinmyyjät ja poliitikot. Vihaa aiheuttivat myös muun muassa rasistit.
– Poliitikot ovat vaikeassa tilanteessa. He eivät uskalla sanoa suoraan asioita, kun he pelkäävät vaikutusta omassa poliittisessa taustassaan, Nerg pohti.
Yleisöstä kysyttiin sitä, voisiko Norjan vuoden 2011 joukkomurha toistua Suomessa? Taustaksi nostettiin äärikansallismielisten kesäleiri, jossa on epäilty olleen poliitikkojen kuvia maalitauluina.
– Norjan kaltainen tapahtuma on Suomessa epätodennäköinen, muttei mahdoton. Viranomaiset ovat kouluttautuneet poliittisten ääriliikkeiden varalta. Tiedän, että Suomessa on Breivikin ihailijoita, Lauerma pohti.
Ratkaisuiksi vihaan keskustelijat nostivat kohtaamiset ja tietoisuuden parantamisen.
– Koulussa ei esimerkiksi puhuta lainkaan esimerkiksi transihmisistä. Sitten heitä kohtaa yllättäen ja reaktio voi olla erilaisuuden pelko, Boelius sanoi.
– Olemme kaikki erilaisia. Sen hyväksymisestä ja toisten kunnioittamisesta on lähdettävä, Nerg lisäsi.
Lauerma penäsi myös rikosoikeudellista vastuuta viesteistä, jotka eivät enää ole laillisia.
– Rikollisista viesteistä olisi saatava ihmiset vastuuseen. On olemassa ihmisiä, joita ei voida muuten rajoittaa, Lauerma totesi.
