Supo tekee historiansa suurinta muutosta hakemalla lähes sataa kyberturvallisuuden ja tiedonhankinnan osaajaa

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoo, että uusien tiedustelulakien aiheuttama muutos on pitkä prosessi, joka jatkuu yhä.

– Tämä on Suojelupoliisin 70 vuoden historian suurin muutos. Olemme laittaneet organisaation uuteen uskoon tiedustelulainsäädännön mukaisesti. Toimintatavan muutosta tehdään ja se kestää aikansa samaan tapaan kuin kaikkien toimivaltuuksien saaminen täysin käyttöön, Pelttari selvittää Lännen Medialle.

Suojelupoliisin muutostyö saa vauhtia syksyllä, kun taloon palkataan uusia osaajia

– Syksyllä meillä tulee aikamoinen määrä mielenkiintoisia paikkoja auki liittyen kyberasioihin, tiedonhankintaan ja analysointiin. Tarvitaan kovan luokan osaajia, jotka pääsevät tekemään mielenkiintoista ja merkityksellistä työtä. Hallituksen esityksessä oli meille noin 90 henkilötyövuotta eli se määrä henkilöitä voidaan palkata, Pelttari sanoo.

Käytännön toimista tiedustelulakeihin liittyen Supo ei kerro, kuten ei myöskään sitä, onko käräjäoikeudesta haettu lupaa tiedustelutoimiin.

– Se kiinnostaisi tiedonhankinnan kohteita liikaakin, jos yksityiskohdista kerrottaisiin. Emme siis avaa, kuinka paljon mitäkin keinoa käytetään, Pelttari sanoo.

Uudet tiedustelulait helpottavat myös kansainvälistä yhteistyötä, jota tehdään Pelttarin mukaan erityisesti Euroopassa paljon.

– Nyt saamme paremmat keinot hankkia itse tietoa, jota voimme hyödyntää myös kansainvälisessä yhteistyössä. Jokainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu on nykyään riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä. Korostan sitä, että yhteistyötä tehdään aina Suomen lähtökohdista.

Esimerkiksi Lähi-idän konfliktialueille matkaavien osalta on tehty yhteistyötä.

– Koko Syyrian ja Irakin kriisissä on tehty tiivistä kansainvälistä yhteistyötä koko vuosikymmenen ajan ja se jatkuu.

Supo on jo aiemmin painottanut turvallisuuden huomioimista siinä, kun valtiojohto päättää, pitäisikö Syyrian Al-Holin pakolaisleirin suomalaisia tuoda Suomeen.

– Henkilöt ovat lähteneet alueelle tietoisena tilanteesta ja terroristijärjestöjen toiminnasta. Tämä on otettava huomioon, kun harkintaa tehdään. Ratkaisu on poliittinen kysymys, Pelttari sanoo.

Tiedustelulait ja Supon rekrytoinnit kertovat osaltaan siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa turvallisuusviranomaisten työhön.

Tietokoneisiin liittyy niin turvallisuusriskejä kun uusia mahdollisuuksia.

Maanantaina Porissa Suomi-Areenassa puhunut ylikomisario Sami Hätönen kertoi, että uutta tekniikkaa hyödynnetään jo paljon.

– Tulin tänne Poriin Tampereelta nykyaikaisella poliisiautolla. En edelleenkään olisi paikalla, jos olisimme puuttuneet kaikkiin auton konesilmän havaitsemiin rikkeisiin, hän kuvaili.

Poliisin haasteena on Hätösen mukaan erityisesti se, miten ihmisten osaaminen saadaan pysymään teknologian kehityksen perässä.

– Osaamisen on oltava ajan tasalla, kun teknologia kehittyy koko ajan, hän sanoi.

Poliisi on onnistunut Hätösen mukaan erinomaisesti hyödyntämään drone-koptereiden mahdollisuuksia. Poliisi on viime vuosina hankkinut yhä enemmän koptereita käyttöönsä.

– Meillä on nykyisin 158 kopteria ja 368 poliisia saa kauko-ohjata niitä. Kopterit ovat hyvä väline tuottamaan tilannekuvaa esimerkiksi Helsingissä pidettävien EU-kokousten aikana, Hätönen puhui.

Dronet auttavat poliisia saamaan reaaliaikaista, terävää kuvaa laajalta alueelta. Pelastusviranomaiset voivat käyttää droneja esimerkiksi metsäpalojen paikallistamisessa.

Suomi-Areena -keskustelussa monet asiantuntijat korostivat sitä, että luottamuksen säilyminen viranomaisten toimintaan on erityisen tärkeätä, kun tekniikkaa kehittyy.

– On tosin ristiriitaista, että luovumme yksityisyyden suojasta vapaaehtoisesti, kun ostamme älypuhelimen. Google tietää minusta enemmän kuin minä itse vierailtujen nettisivustojen ja hakusanojen pohjalta. Se on kuitenkin eri asia kuin viranomaisten tiedot, sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye pohti.