Kansainväliset risteilijät voivat yhä päästää jätevesiä Itämereen – parannusta tilanteeseen luvassa kahden vuoden kuluttua

Kesäkuun alusta Itämeren alueella voimaan tullut käymäläjätevesien päästökielto ei juuri koske Suomeen tänä kesänä tulevia kansainvälisiä risteilijöitä.

– Tietojemme mukaan tänä kesänä Suomeen saapuvia risteilyaluksia ei katsota uusiksi, ja tämä kielto koskee vain uusia aluksia, kertoo erityisasiantuntija Vilja Klemola ympäristöministeriöstä.

– Kansainvälisen merenkulkujärjestön alaisen yleissopimuksen määritelmän mukaan uusi risteilyalus on sellainen, jonka rakennussopimus on tehty, tai rakennussopimuksen puuttuessa, jonka köli on laskettu kesäkuun alun jälkeen. Näin ollen näitä uudeksi määriteltäviä aluksia ei ole vielä suuremmin liikenteessä, hän jatkaa.

Nykyisille risteilyaluksille jätevesien päästökielto on tulossa voimaan vasta kesäkuun alussa 2021.

Itämeren ulkopuolelta tulevat ja suoraan Pietariin menevät risteilijät ovat saaneet tästä vielä kahden vuoden siirtymäajan vuoteen 2023 saakka.

Suomesta säännöllisesti pääosin Tallinnaan ja Tukholmaan liikennöivät matkustaja-alukset ovat jo pitkän aikaa jättäneet käymäläjätevetensä satamiin.

Ympäristöministeriön Klemolan mukaan Suomi on toiminut aktiivisesti sen puolesta, että Itämeren kattava erityisaluestatus käymäläjätevesien käsittelylle tulisi voimaan niin pian kuin mahdollista.

– Päästökiellossa oli tärkeä varmistaa, että Itämeren satamissa on riittävä käymäläjätevesien vastaanottokapasiteetti ennen kiellon voimaantuloa. Tämä oli kiellon voimaantulon edellytyksenä. Tästä syystä kiellon voimaantulo hieman viivästyi. Asiassa ei saavutettu yksimielisyyttä Itämeren maiden välillä, hän selvittää sitä, miksi kielto ei koske vielä kaikkia risteilyaluksia Itämerellä.

Kaikissa suomalaisissa satamissa, joissa käy ulkomaalaisia risteilyaluksia, on riittävä käymäläjätevesien vastaanottokapasiteetti.

Selkeästi vilkkain kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajasatama Suomessa on Helsinki, jonne on tulossa tänä kesänä yhteensä 309 aluskäyntiä ja yli puoli miljoonaa risteilymatkustajaa. Kesän kaikkein vilkkaimmaksi risteilypäiväksi saattaa nousta 5. elokuuta jopa yli 11 600 matkustajallaan.

Helsingin lisäksi kansainvälisiä risteilyaluksia seilaa nyt kesällä muun muassa Turkuun ja Vaasaan.

Helsingin sataman ympäristöasioista vastaavan johtajan Jukka Haarnin mukaan nykyään lähes 90 prosentissa kansainvälisten risteilijöiden käynneistä jätetään jätevettä satamaan.

– Jokaisella laiturillamme on mahdollisuus jättää jätevedet suoraan viemäriverkkoon, minkä kautta ne menevät suoraan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden käsittelyyn. Tästä ei peritä erillistä maksua.

Käytössä on monenlaisia kannustimia jätteiden jättämiseksi satamaan.

– Vuonna 2016 otimme lisäksi käyttöön uudenlaisen hintakannustimen. Kiinteiden ja öljyisten jätteiden alusjätemaksuista saa 20 prosentin alennuksen, kun samalla jättää satamaan jätevettä, Haarni kertoo.

Rehevöityminen ja siitä seuraavat sinilevälautat ovat Itämeren suurimpia ongelmia. Jätevesistä Itämereen leviää rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita.