Silmukka vuotosivusto Wikileaksin perustajan Julian Assangen ympärillä kiristyy. Yhdysvaltain oikeusministeriö on julkistanut 17 uutta rikossyytettä australialaismiestä vastaan.
Yhdysvaltojen mukaan Assange on rikkonut lakeja ottaessaan vastaan ja julkistaessaan nimiä, jotka on saatu salaiseksi julistetuista lähteistä. Nimien paljastamisella Assange vaaransi lukemattomien afgaanien, irakilaisten, toimittajien, uskonnollisten johtajien, ihmisoikeusaktivistien ja toisinajattelijoiden hengen.
Wikileaksille tiedot välitti Yhdysvaltain armeijan tiedusteluasiantuntija Chelsea Manning, joka oli ennen sukupuolenkorjausleikkausta nimeltään Bradley Manning.
Manning välitti Wikileaksille kymmenisen vuotta sitten 260 000 diplomaattisähkettä, joista iso osa käsitteli sotaa Afganistanissa ja Irakissa. Lisäksi Wikileaks julkaisi videon Yhdysvaltojen joukkojen helikopteri-iskusta Irakissa.
Wikileaks julkaisi sähkeet ja videon vuonna 2010.
Manning tuomittiin 35 vuodeksi vankeuteen, mutta presidentti Barack Obama lievensi tuomion seitsemään vuoteen. Manning pääsi vapaalle jalalle toukokuussa 2017.
Tällä hetkellä Manning on taas vankilassa kieltäydyttyään todistamasta Wikileaksia vastaan.
Julian Assangen niskassa on nyt 18 syytettä, joista luvassa on kymmenien vuosien vankeustuomio. Lisäsyytteiden julkistamisella oli kiire, sillä ne tuli Yhdysvaltain lakien mukaan jättää 60 päivän sisässä alkuperäisen syytteen julkistamisesta.
47-vuotias Assange itse pelkää saavansa kuolemantuomion, jos Britannia luovuttaa hänet Yhdysvaltoihin.
Wikileaks on puolustanut perustajaansa sanomalla, että vuodoissa oli kyse sananvapauden käyttämisestä, jotta tärkeitä faktoja saatiin suuren yleisön tietoon.
Assangen kujanjuoksu alkoi vuonna 2012, kun hän pakeni Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöön.
Hän oli tuolloin takuita vastaan vapaalla jalalla odottaessaan päätöstä mahdollisesta luovutuksesta Ruotsiin, missä alun alkaen kaksi naista syytti Assangea raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myöhemmin tutkimukset ovat rajautuneet yhteen naiseen.
Assange on kiistänyt syytteet.
Presidentin vaihtuminen Ecuadorissa muutti Assangen tilanteen. Britannian poliisi pidätti Assangen lähetystön ovella 11. huhtikuuta sen jälkeen, kun Ecuador oli mitätöinyt hänen turvapaikkaoikeutensa.
Tämän jälkeen brittituomioistuin jakoi Assangelle 50 viikon vankeusrangaistuksen takuuehtojen rikoksesta vuonna 2012.
Myös Ruotsin syyttäjälaitos kiinnostui uudelleen Assangesta ja haluaa kuulustella miestä Tukholman tapahtumista elokuussa 2010. Ruotsin viranomaiset olivat kaksi vuotta sitten jo ehtineet lopettaa selvitykset ja perua pidätysmääräyksen.
Ruotsi on nyt uusinut luovutuspyynnön Britannialle.
Britannian sisäministeri Sajid Javidin käsissä on nyt päätös, luovutetaanko Assange Yhdysvaltoihin vai Ruotsiin.
