Uutiset

Yli 30 ulkoministerin kokous alkoi Helsingissä – ukrainalaisministeri jäi pois, uutistoimiston mukaan Venäjälle tarjolla paluuehdotus

Ulkoministerit Timo Soini (sin.) Venäjän Sergei Lavrov sekä Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland.
Ulkoministerit Timo Soini (sin.) Venäjän Sergei Lavrov sekä Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland.

Toimitusministeristön ulkoministeri Timo Soini (sin) ja pääministeri Juha Sipilä avasivat Euroopan neuvoston (EN) ministerikokouksen Helsingin Finlandia-talossa.

Aluksi Soini kiitti viimeistä kokoustaan EN:n pääsihteerinä istuvaa norjalaista Thorbjørn Jaglandia ja antoi tälle lahjaksi kalvosinnapit.

Pidempään puhunut Sipilä kävi läpi EN:n saavutuksia ja korosti sen tärkeyttä eurooppalaisten yhteiskuntien kehityksessä.

– Euroopan neuvosto on järjestö, joka on turvannut ihmisoikeuksia tekemällä laillisesti sitovia sopimuksia ja vahvistanut lakiin perustuvaa järjestelmää Euroopassa, Sipilä sanoi kokousvieraille.

Viime vuosina ihmisoikeusrintamalla on nähty myös negatiivista kehitystä esimerkiksi lehdistönvapauden ja naisten oikeuksien saralla, Sipilä sanoi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sipilä sanoi, että Suomella on ollut puheenjohtajakaudellaan kolme pääpainopistettä: työ ihmisoikeuksien ja lakiin perustuvien yhteiskuntien hyväksi, sukupuolten tasa-arvo ja hallinnon avoimuus.

– Entisenä yrittäjän haluan myös korostaa tämän järjestön tekemää työtä talouden eteen, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa järjestön työ demokratian ja vakauden edistämisessä on vaikuttanut merkittävästi Euroopan talouskehitykseen.

Avajaispuheiden päätteeksi Soini sanoi, että ministerit aloittavat kokouksensa "vaikeiden asioiden käsittelyllä".

– Ei ole salaisuus, että nyt on käynnissä haasteelliset ajat yleisemmin Euroopassa ja erityisesti Euroopan neuvostossa.

Päivän suurin puheenaihe on kiista Venäjän ja Euroopan neuvoston välillä.

Soini sanoi aiemmin viikolla Lännen Medialle olevansa varovaisen toiveikas, että kiistaan saadaan kokouksesta helpotusta.

Kiista käynnistyi, kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014.

Euroopan neuvosto vastasi Ukrainalle kuuluvan alueen valtaukseen poistamalla Venäjältä äänioikeuden neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Venäjä taas lakkasi maksamasta EN:n jäsenmaksujaan 2017. Se on ajanut järjestön poliittisen kriisin lisäksi taloudellisiin ongelmiin.

Kahden vuoden ajan laiminlyödyt jäsenmaksut antaisivat jäsenmaille mahdollisuuden käynnistää maan erottamisprosessin. Tätä jäsenmaat eivät kuitenkaan halua.

Torstaina selvisi, ettei Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin tule kokoukseen. Häntä sijaistaa kokouksessa varaulkoministeri Sergiy Kyslytsya.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi torstaina, että Ukrainan ministerin poisjäänti voi kertoa pelosta, että neuvosto olisi pehmentämässä Venäjän-vastaisia pakotteita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Länsimaat tekevät Helsingin- kokouksessa myönnytyksen Venäjälle, Moshes ennakoi.

Torstaina EN:n 70-vuotisjuhlien kunniaksi vietetyn juhlaillallisen avajaisissa Soini sanoi, että Klimkinin poisjäänti johtuu esteestä, eikä ole protesti.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Ranska ja Saksa ovat valmistelleet kokoukseen ratkaisua, jonka turvin Venäjän jatko järjestössä varmistuisi. Bloombergin mukaan neuvosto äänestäisi asiasta perjantain kokouksesssa.

Venäjän palauttaminen parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan edellyttäisi lisäksi yleiskokouksen hyväksyntää.

Ukrainan ulkoministeri Klimkin on Bloombergin mukaan sanonut, että Venäjän palauttaminen voisi jopa vaarantaa Itä-Ukrainan tulitaukoa säätelevät sopimukset.

Soinin mukaan ministerikokous käsittelee perjantaina päätöslauselmia, joista osa koskee EN:n taloutta, uudistamista ja tulevaisuuden painopisteistä.

Lisäksi kokoukselta on odotettavissa yleisluontoisempi julkilausuma, jossa Soinin mukaan tarkastellaan, "miltä Euroopan neuvosto tilanne ylipäätään näyttää".

– Siinä pohditaan kansainvälistä maailmanjärjestystä, Euroopan neuvoston roolia ja tapahtumia Euroopassa.

Useimmat päätökset ja lausumat eivät Soinin arvion mukaan edellytä äänestämistä kokouksessa, vaan ne hyväksyttäisiin konsensuspäätöksinä.

Päivän päätteeksi ministerikokous pitää tiedotustilaisuuden Soinin johdolla puoli kolmelta.

Samalla Soini luovuttaa EN:n puheenjohtajuuden Ranskan ulkoministeri Amélie de Montchalinille.

Torstaina kokousvieraat söivät juhlaillallista Euroopan neuvoston 70-vuotisjuhlan kunniaksi.

Keskiviikkona Lännen Medialle puhuneen ulkoministeri Soinin mukaan keskusteluja perjantain kokouksen linjauksista käydään illallistilaisuudessa iltaan asti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keskiviikkona Lännen Medialle puhunut Soini sanoi, että juhlaillallisella käydään loppuun asti keskustelut perjantain kokouksen linjauksesta juhlaillallisella

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti tilaisuuden alussa pitämässään puheessa kansainvälisten järjestöjen tärkeydestä, ja tarpeesta puolustaa niitä.

– Euroopan neuvostosta on vuosikymmenien saatossa kehittynyt ihmisoikeuksia suojeleva, aidosti Euroopan laajuinen organisaatio, josta voi syystäkin olla ylpeä. Omahyväisyyteen ei silti ole varaa, Niinistö sanoi.

Samalla Niinistö huomioi Euroopan neuvoston vaikean tilanteen.

– Kansainvälinen sääntöihin perustuva järjestelmä on itsessään uhanalainen. Tämäkään sääntöihin perustuva järjestö, Euroopan neuvosto, ei muodosta poikkeusta. Se käy parhaillaan läpi historiansa vaikeinta poliittista, taloudellista ja institutionaalista kriisiä.

Euroopan neuvosto

Tuntematon mutta paljon saavuttanut järjestö

Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö, johon kuuluu on 47 jäsenvaltiota.

Se ei kuulu EU:hun, mutta se sekoitetaan usein Eurooppa-neuvostoon eli EU:n huippukokoukseen.

Siihen kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat ja muutamia Euroopan ulkopuolisia valtioita. Suomi liittyi vuonna 1989.

Euroopan neuvosto tunnetaan etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja -tuomioistuimesta.

Neuvoston tärkeimpiin saavutuksiin kuuluu kuolemanrangaistuksen poistaminen sen jäsenmaiden parista.

Lisäksi neuvosto on vaikuttanut merkittävästi ihmisoikeuksien toteutumiseen ja eurooppalaiseen oikeusvaltiokehitykseen.

Euroopan neuvosto ei säädä lakeja kuten EU, mutta sen jäsenmaat ovat solmineet lähes 200 kansainvälistä sopimusta esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta.

EU:n käyttämä tähtilippu on alun perin ollut Euroopan neuvoston lippu.

Järjestön budjetti on vajaa 440 miljoonaa. Yhtä kansalaista kohti se on alle euron.

Lue myös:

Ukrainan ulkoministerin poisjäänti ja "Ruxitin" pelko varjostavat Euroopan neuvoston kokousta Helsingissä – Kovistelusta huolimatta Venäjän eroa ei haluta

Tutkija: Ukrainan poisjäänti Helsingin ministerikokouksesta viittaa pehmeään Venäjä-linjaan

Presidentti Sauli Niinistö Finlandia-talolla: "Ihmiset jokaisessa jäsenvaltiossa tarvitsevat Euroopan neuvostoa"

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​