Itävalta kieltää huivin käytön ala-asteen muslimitytöiltä – hallitus perustelee lakia syrjinnän estämisellä
Itävalta kieltää niin sanotun muslimihuivin käytön ala-aste-ikäisiltä tytöiltä. Itävallan parlamentti päätti asiasta keskiviikkoiltana.
Kiellon takana on Itävallan oikeistohallitus, jonka muodostavat konservatiivinen kansanpuolue (ÖVP) ja oikeistopopulistinen vapauspuolue (FPÖ). Vapauspuolueen paineessa Itävalta on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaa ja suhtautumista muslimeihin.
Lakitekstissä puhutaan "maailmankatsomuksellisesta tai uskonnollisesta vaatetuksesta", johon liittyy pään verhoaminen. Huivi sallitaan lääketieteellisistä tai säästä johtuvista syistä.
Kielto koskee vaatekappaleita, jotka peittävät hiukset kokonaan tai suurelta osin, kirjoittaa itävaltalainen Der Standard -lehti.
Tämän takia juutalaisten kippa ja sikhipoikien patka ovat Itävallassa sallittuja päähineitä jatkossakin.
Itävallan hallitus perustelee huivikieltoa sillä, että nuoret muslimitytöt eivät itse pysty päättämään vaatetuksestaan. Sebastian Kurzin hallitus sanoo suojelevansa muslimityttöjä, jotta nämä eivät joudu ikätovereidensa syrjimäksi.
Itävallan hallituksen mielestä muslimihuivi on tyttöjen alistamisen väline. Itävalta haluaa uudella laillaan antaa "signaalin poliittista islamia kohtaan". Näin sanoi vapauspuolueen kansanedustaja Wendelin Mölzer.
Itävallassa puhutaan "rinnakkaisyhteiskunnasta", joka vesittää pyrkimykset integroida maahanmuuttajat itävaltalaiseen yhteiskuntaan.
Tällä perusteella Itävalta kielsi vuonna 2017 kasvot peittävät kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Tuolloin kansanpuolueen kumppanina hallituksessa oli sosiaalidemokraattinen puolue (SPÖ).
Lain laatijoilla olivat mielessään muslimien burkat ja niqabit. Poliisin mukaan varoituksia on kuitenkin jaettu hengitysmaskien, laskettelukypärien ja eläinpäähineiden käyttäjille.
Nuorten tyttöjen huivikieltoa on pohdittu myös Saksan suurimmassa osavaltiossa Nordrhein-Westfalenissa. Osavaltiohallituksen integraatioministeri, liberaaliin FDP-puolueeseen kuuluva Joachim Stamp haluaisi kokeilla huivikieltoa. Hänen mukaansa alle 14-vuotiaat tytöt eivät pysty itse päättämään, haluavatko he sitoa huivin päähänsä vai ei.
Islam-tutkija Michael Kiefer ei ole samaa mieltä.
– Vanhemmat eivät suinkaan aina ole niitä, jotka määräävät tyttöjä sitomaan huivin päähänsä. Monet työt tekevät sen oma-aloitteisesti, Kiefer sanoi Der Spiegelin haastattelussa.
Kiellon arvostelijat sanovat, että on mahdotonta arvioida, onko huivi laitettu päähän pakolla vai vapaaehtoisesti. Opposition kansanedustajat väittivät, että hallitus oli lakihankkeineen enemmän kiinnostunut näyttävistä lehtiotsikoista kuin muslimityttöjen hyvinvoinnista.
Yleensä musliminaiset alkavat käyttää huivia vasta teini-iästä alkaen. Pienten tyttöjen päässä niitä näkee erittäin harvoin.
Itävallan huivikielto ei astu voimaan saman tien, sillä siitä valitetaan korkeimpaan oikeuteen. Peruste lain kumoamiselle olisi, että se loukkaa uskonnonvapautta.
Tausta
Burka-kieltoja
Kokonaan kasvot peittävä burka tai niqab on kielletty useissa Euroopan maissa julkisilla paikoilla. Niqab jättää silmät paljaaksi, burkassa silmäalue on peitetty metalliristikolla.
Ranskassa ja Belgiassa burkakielto määrättiin vuonna 2011. Se on voimassa myös Sveitsissä (2016), Bulgariassa (2016), Itävallassa (2017) ja Tanskassa (2018). Hollannin kielto (2015) on osittainen.
Uima-asulle kielto
Burka on kielletty myös useissa osissa Espanjan Kataloniaa ja Saksan Baijerissa. Tietyt Italian alueet ovat kieltäneet burkinin, joka on musliminaisten peittävä uima-asu.
Turkissa on menty toiseen suuntaan. Vuoteen 2013 saakka muslimihuivin (hijabin) käyttö oli kielletty kouluissa, yliopistoissa ja valtion virastoissa.
Muslimihuivia kutsutaan usein hijabiksi, mutta oikeastaan hijab tarkoittaa laajemmin naisten "vaatimatonta pukeutumista". Tavallisin hijabin käyttötapa on kuitenkin hiukset peittävä pääliina.
