SAK:n Eloranta: Emme kuvittele, että vero-ohjelmamme menisi sellaisenaan läpi
Palkansaajajärjestö SAK:n esitti alkuviikosta hallitusneuvottelujen veropolitiikkaryhmälle ohjelmansa, joka sisältää lähes miljardin euron verran erilaisia veronkorotuksia.
SAK:n esityksiin kuuluvat yrittäjävähennyksen poisto, osinko- ja perintöveron kiristys, varallisuusvero ja pysyvä solidaarisuusvero.
Kattava ohjelma on saanut ristiriitaisen vastaanoton ekonomisteilta. Osa pitää ohjelmaa kauhistuttavana ja yrittämisen kannalta kovana iskuna. Somessa on puhuttu, että tällainen ohjelma johtaisi siihen, että viimeinen sammuttaa valot.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee kohua.
– Kyse on ohjelmasta, jonka olemme julkaisseet helmikuussa. Silloin emme edes tienneet, mitkä puolueet ovat mukana hallitusneuvotteluissa, Eloranta kertoo Lännen Medialle.
Ohjelma jo kuukausia
Koska ohjelma on ollut olemassa jo kuukausia, ei kyse ole mistään koepallosta, joka on heitetty hallitusneuvottelijoille ikään kuin syötiksi. Toisaalta järjestössä ollaan realistisia.
– Emme kuvittele, että vero-ohjelmamme menisi sellaisenaan läpi, mutta on katsottava asioita pitemmälle. Jos haluamme pitää yllä nykyisen kaltaista hyvinvoinnin yhteiskuntaa, joka sisältää esimerkiksi sote-palvelut ja huolehtimisen puolustuksesta, niin näitä kaikkia ei välttämättä voida rahoittaa vain hoitamalla työllisyyttä. Pitkässä juoksussa se ei riitä, ja silloin on pakko puhua verojen korottamisesta.
Eloranta vieroksuu ekonomistien tulkintojen valojen sammumisesta.
– Ohjelma on laadittu siten, että sen pohjana on käytetty eri tutkimuslaitosten ja valtiovarainministeriön selvityksiä. Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen muuttamisesta on raportteja samoin kuin yrittäjävähennyksestä. Siitä on todettu eri tutkimuslaitosten selvityksissä, että vähennykselle ei ole perusteita, eikä sillä paljon ole työllisyysvaikutuksiakaan.
Perintöveron SAK palautti sellaiseksi, mitä se oli ennen edellistä keventämistä.
– Kyllä meille silloinkin oli yritystoimintaa ja valot paloivat. Kyse on pikemminkin tahdosta ymmärtää asioita.
Yksi varoitus
SAK:n terveiset hallitusneuvottelijoille sisältävät odotetusti viestin, että aktiivimallin aika on ohi.
Mikä on järjestön oma aktiivimalli?
Elorannan mukaan se on kannustavan työllistämisen malli.
– Emme halua nykyistä aktiivimallia, joka on aika hallintolähtöinen, ja jossa työttömät joutuvat tekemään temppuja temppujen vuoksi. Meidän ohjelmassa työttömälle tehtäisiin työllistämismalli, jossa määritellään työnhaun mahdollisuudet, koulutus ja työkyky. Palvelut räätälöidään työnhakijan mukaan. Henkilökohtainen tapaaminen on avainasemassa, jokaisella on vastuuhenkilö työvoimahallinnossa.
Malli on lievempi kuin aktiivimalli.
– Ensimmäisestä poikkeamasta ei rangaista karenssilla, vaan annetaan varoitus. Jos työnhakija palaa suunnitelmaan ja sen noudattamiseen, niin asia on sillä selvä. Tietenkin meidänkin mallissa jossain kohtaa on myös sanktioita, mutta ei niin rajuja kuin mitä on tänä päivänä.
Hän jatkaa, että työkyky ei parane sillä, että viedään työkyky pois.
Lisää väkeä
Eloranta muistuttaa, että Tampereen työllistämismallista saatiin hyvät kokemukset.
– Viestimme on, että henkilöstöä tarvitaan lisää työvoimahallintoon. Se on saatava samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Jos halutaan pohjoismainen työllisyysaste, niin pitää olla myös pohjoismaiset resurssit. Valtion tuottavuusohjelma on höylännyt väkeä koko ajan sieltä pois. On nähty, että kun on resursseja, niin syntyy myös tulosta.
Tukea myös nuorille
SAK ajaa myös perhevapaamallin uudistamista sekä ottaa ilolla vastaan ehdotuksen toisen asteen oppivelvollisuuden jatkamisesta.
– Samalla myös aikuisväestön osaamistasoa pitää nostaa.
Eloranta tiivisti eväät työllisyysasteen nostoon SAK:n edustajiston kokouksessa. Työuria on tuettava ja myös nuoria on autettava jaksamaan työelämässä.
– Kun työnantajapuoli on sitoutunut 75 prosentin yli menevään työllisyysasteeseen, niin nyt on hyvä hetki osoittaa sitoutumista. Työ itsessään tarvitsee uudenlaista joustavuutta, jos halutaan pidentää työuria. Vaikka Suomessa työajat ovat Euroopan joustavampia, niin joustot ovat usein vain työnantajien tarpeita tukevia.