Näkökulma: EU-komission puheenjohtajaa ei Brysselin kärkiehdokasväittelystä löytynyt - Itsekritiikkiä EU:sta tulee nyt monilta puolueilta
Euroopan parlamentissa vaalien jälkeen nähtävät uudet puolueliittoutumat jäivät piiloon, kun europuolueiden kärkiehdokkaat kohtasivat suuressa vaalikeskustelussa tv-studioksi muutetussa Euroopan parlamentin täysistuntosalissa.
Parhaiten keskustelussa pärjäsi hyvänä esiintyjänä tunnettu Euroopan sosialidemokraattien kärkiehdokas Frans Timmermans. Hän otti kepin nokkaan pariin kertaan vaalien ykköspuolueeksi ennustetun EPP:n kärkiehdokkaan Manfred Weberin. Weber jäi haastamisissa kakkoseksi.
Kärkiehdokasmenettelyllä kilpaillaan EU-komission puheenjohtajan paikasta. Väittelyn perusteella komission varapuheenjohtajana toimiva Timmermans olisi innostavampi tehtävään kuin Weber.
Kärkiehdokasväittelyksi kutsuttuun tapahtumaan osallistuivat kuuden puoleen ehdokkaat. Muista onnistui parhaiten eurokriittistä konservatiivien ja reformistien liittoa edustava Jan Zahradil, joka kapealla teemallaan "vähemmän EU:ta, enemmän kansallista päätösvaltaa" vetosi tehokkaasti omaan äänestäjäkuntaansa.
EU-kritiikki jäi pääasiassa Zahradin varaan, sillä EU-parlamentin muut eurokriittiset ryhmät eivät osallistuneet väittelyyn. Tosin itsekritiikkiä EU:n epäonnistumista kuultiin jonkin verran muidenkin puolueiden edustajilta: erityisesti silloin, kun keskusteltiin populismin noususta Euroopassa.
– EU on valinnut ihmisten sijasta markkinat, siksi populisteja äänestetään, sanoi Euroopan vasemmiston kärkiehdokas Nico Cué.
Myös Frans Timmermans sanoi, että perinteisten puolueiden politiikka ei ole onnistunut, kun ihmiset äänestävät populisteja.
Sen sijaan Manfred Weber puolusti EU:ta: tämän on paras Eurooppa koskaan. Hänen mielestään yhtenäisyyden menettäminen on kaikkein pahinta, mitä EU:lle voi tapahtua.
Vihreiden Ska Keller oli sitä mieltä, että mitä enemmän eurokriittiset ryhmät saavat julkisuutta, sitä enemmän ne vahvistuvat. Hän ei tekisi heidän kanssaan myöskään yhteistyötä.
Jakolinjoja useissa asioissa
Eroja löytyi maahanmuuton lisäksi verotuksesta, kaupasta ja tietysti ilmastonmuutoksesta
Keskustelussa käytiin läpi teemoja, joihin äänestäjätkin odottavat EU-tasolla ratkaisua. Ensin puhuttiin maahanmuutosta. Sen jälkeen vuorossa olivat ilmastonmuutos, verotus, kauppapolitiikka ja lopuksi populismiin suhtautuminen.
Jakolinjoja syntyi esimerkiksi siitä, millä tavalla suuryritykset saadaan maksamaan veroja, miten pitäisi suhtautua Yhdysvaltojen vapaata kauppaa romuttaviin tulleihin. Vasemmisto haluaisi jättiyritykset verolle, oikeiston mielestä välejä Yhdysvaltoihin ei pidä pilata.
Ilmastonmuutokseen suhtautumisessa jakolinja oli kirkkaasti eurokriittisten ja muiden ryhmien välillä.
Kaikki muut ovat sitoutuneet EU:n päästötavoitteisiin. Moni kärkiehdokkaista vaati toimia puhumisen sijaan.
Jäsenmaat kriittisiä kärkiehdokasmenettelylle
Kärkiehdokasmenettely on nyt toista kertaa käytössä. Ensimmäistä kertaa sitä kokeiltiin vuoden 2014 parlamenttivaaleissa. Tulokset eivät olleet erityisen hyviä, minkä parlamentti totesi omassa selvityksessäänkin.
Menettely on parlamentin ja EU-komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin suosima valintajärjestelmä. Se luotiin torjumaan kritiikkiä, että EU:n päätöksenteossa on demokratiavaje, kun EU-komission puheenjohtajan valinnalla ja vaalituloksella ei ole suoraa yhteyttä.
Nyt Eurooppa-neuvoston on komission puheenjohtajaehdokkaan valinnassa otettava huomioon europarlamenttivaalien tulokset. Jäsenmaiden määräenemmistöllä tekemän valinnan jälkeen Euroopan parlamentin enemmistön on vielä hyväksyttävä puheenjohtajaehdokas ennen tämän virkaan astumista.
Jäsenmaiden pääministerit, jotka muodostavat Eurooppa-neuvoston, eivät ole innostuneita kärkiehdokasmenettelystä. Niiden mielestä se siirtää valtaa kansallisten hallitusten muodostamalta Eurooppa-neuvostolta parlamentille.
Tausta
Kuusi
väittelijää
Euroopan parlamentissa edustettuina olevista poliittisista ryhmistä kuusi on asettanut EU-vaaleja varten kärkiehdokkaan. Joillakin kärkiehdokkaita on kaksi, ja he ovat puolueidensa vaalikampanjoiden vetäjiä.
Esimerkiksi vihreiden Bas Eickhout ja Ska Keller vuorottelevat kärkiehdokasesiintymisissä.
Ehdokkaat ovat tässä listattuina edustamansa puolueen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Lisäksi on mainittu puolueen nykyinen ja EU-parlamentin huhtikuun vaaliennusteen mukainen meppien määrä.
Manfred Weber, Euroopan kansanpuolue (EPP), 217 meppiä, ennuste 180.
Weber, 46, aloitti poliittisen uransa vuonna 2002 alueellisessa parlamentissa. Hänet valittiin Euroopan parlamenttiin 2004. Vuodesta 2014 alkaen hän on toiminut EPP-ryhmän puheenjohtajana. Hänellä on tutkinto luonnontieteistä Münchenin teknisestä yliopistosta.
Frans Timmermans, Euroopan sosialidemokraattinen puolue (PES), 187 meppiä, ennuste 149.
Timmermans, 57, toimii tällä hetkellä Euroopan komission ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Alankomaiden toiseen kamariin 1998. Vuosina 2007-2010 hän toimi Alankomaiden ulkoasioiden valtiosihteerinä ja vuosina 2012-2014 ulkoministerinä. Timmermansilla on tutkinto ranskan kielestä ja kulttuurista Radboudin yliopistosta.
Jan Zahardil, Euroopan konservatiivien ja reformistien liitto (ACRE), 76 meppiä, ennuste 66.
Zahardil, 55, on Euroopan parlamentin jäsen ECR-ryhmässä ja toimii myös Euroopan konservatiivien ja reformistien liiton puheenjohtajana. Ennen Euroopan parlamenttia hän toimi Tšekin edustajainhuoneen jäsenenä. Zahardil on tutkija ammatillaan ja hänellä on tutkinto tekniikan alalta Prahan yliopistosta.
Margrethe Vestager, Euroopan liberaalidemokraattien liitto (ALDE), 68 meppiä, ennuste 76.
Vestager, 51 (Radikale Venstre, Tanska), on toiminut vuodesta 2014 alkaen kilpailuasioista vastaavana komissaarina. Tätä ennen hän toimi Tanskan talous- ja sisäasioista vastaavana ministerinä (2011) ja koulutusministerinä (1998). Hän on valmistunut taloustieteistä Kööpenhaminan yliopistosta.
Ska Keller, Euroopan vihreät (EGP), 52 meppiä, ennuste 57.
Keller,36, (Bündnis 90/Die Grünen, Saksa) opiskeli islamin, Turkin ja juutalaisuuden tutkimusta Berliinin vapaassa yliopistossa ja Istanbulin yliopistossa. Hänet valittiin Euroopan parlamenttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2009 ja hän toimi Euroopan vihreiden kärkiehdokkaana vuoden 2014 EU-vaaleissa. Keller on lisäksi Vihreiden ryhmän toinen puheenjohtaja Euroopan parlamentissa.
Nico Cué, Euroopan vasemmistopuolue (EL), 52 meppiä, ennuste 46.
Cué, 62, (Liège, Belgia) on tärkeä henkilö ammattiyhdistysliikkeessä sekä Walloniassa että kansainvälisesti. Hän toimi terästyöntekijöiden pääsihteerinä Belgian ammattiyhdistysliitossa 12 vuoden ajan.
