Lännen Media selvitti asiantuntijoilta, mitä Antti Rinteen pitäisi kysyä muilta puolueilta – hallitustunnustelija on hetken maan vaikutusvaltaisin

Juuri näinä päivinä hallitustunnustelija Antti Rinne (sd) miettii kysymyksiä muiden puolueiden johtajille. Tarkoitus on, että Rinne esittää ne 26. huhtikuuta.

Sitä ennen Rinne on demarien ydinryhmän kanssa jo miettinyt, mitä puolueita hän hallitukseen haluaa ja mitä ei. Kysymyksiä muotoilemalla se on helppo toteuttaa.

– Yksittäisen ihmisen valta on hallitustunnustelijana suurimmillaan, jos ajatellaan Suomen demokraattista järjestelmää, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Heinonen oli Jyrki Kataisen (kok) hallituksen valtiosihteerinä toimiessaan keskeisessä roolissa, kun huippuvirkamiehet miettivät, miten hallitusten toimintaa saisi tavoitteellisemmaksi ja hallitusohjelmiin mukaan ylivaalikautista ajattelua.

Kun Heinonen tuli vuonna 2012 valtiosihteeriksi, Kataisen hallituksen ennätyspitkä ohjelma oli jo tehty. Sen rönsyilevyys ja toimeenpanon ongelmat olivat syy, kun huippuvirkamiehet päättivät ryhtyä uudistamaan hallituksen muodostamisprosessia.

Juha Sipilän mallisuoritus päätyi hallituksen eroon

Hallitustunnustelijan kysymykset paitsi erottelevat hallitukseen pyrkivät oppositioon jätettävistä, myös löytävät yleensä tiensä hallitusohjelman rungoksi.

Esimerkiksi Juha Sipilä (kesk) esitti tunnustelussaan puolueille 15 kysymystä, joista suurin osa siirtyi lähes sellaisenaan pääministeri Sipilän hallituksen 12-kohtaisen ohjelman sisällöksi.

Sipilän hallituksen ohjelmaa on kehuttu ensimmäiseksi strategisen hallitusohjelman esimerkiksi. Samanlaista ajattelutapaa valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön keskeiset virkamiehet ovat yrittäneet ajaa jo parin vuosikymmenen ajan hallitusten muodostajien työkalupakkiin - vaihtelevalla menestyksellä.

Miksi, kun se ei Sipilän hallituksen tietäkään helpottanut, vaan hallitus joutui eroamaan ennen aikojaan?

– Ei se ollut strategisen hallitusohjelman vika, virheet tehtiin politiikan puolella. Hallitus alkoi kompastella, kun se alkoi kirjoittaa pykäliä, sanoo pitkän linjan demarivaikuttaja Jouni Backman. Backman on Sitran palkkalistoilla ja tutkii, miten hallitusten työskentelyyn saataisiin jo muodostamisvaiheessa enemmän strategista ajattelua.

Ministerit vahtivat omia tonttejaan, kokonaisuus unohtuu

Strateginen hallitusohjelma, mitä se tarkoittaa?

– Kyse on niiden asioiden valitsemisesta, jotka hallitus ehtii ja kykenee toteuttamaan neljän vuoden toimikauden aikana. Mutta myös yli vaalikauden ulottuvan vision rakentamisesta, sanoo Olli-Pekka Heinonen.

Paitsi tavoitteisiin, myös niiden muotoilemiseen hallitusohjelmaksi pitää Heinosen mielestä käyttää aikaa.

– Hallituksen on kommunikoitava tavoitteensa aikaisempaa paremmin virkamiehille, jotka joutuvat kirjoittamaan ne lainsäädännöksi. Heillä täytyy olla ymmärrys, mistä kirjauksissa on kysymys, sanoo Heinonen.

Strategisuus on hallitusohjelmissa parantunut, mutta isona puutteena on poikkihallinnollisuuden huono toteutuminen. Politiikalla ratkaistavat ongelmat eivät rajoitu yhden ministeriön hallinnonalalle.

Jouni Backman ei usko, että Sitrankin esittämä Ruotsin mallin mukainen "yhtenäinen valtioneuvosto" Suomessa toteutuisi.

Hänen mielestään hallinnon rakenteiden muuttamista tärkeämpää olisi budjettirakenteen uudistaminen. Yksittäisten poliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi voitaisiin perustaa "tilannehuoneita", joissa työskentelisi usean ministeriön virkamiehiä.

Tosin Sipilän hallituksen toteuttama sote-tilannehuone ajoi seinään, eikä uudistusta saatu toteutettua.

Hyvä hallitusohjelma tarvitsee liimaksi keskinäisen luottamuksen

Se, mitä puolueet hallitustunnustelijalle vastaavat ja millaisten poliittisten käänteiden jälkeen vastaukset muuttuvat hallitusohjelman kirjauksiksi, riippuu hallitusneuvottelujen vaikeudesta.

Jouni Backman oli sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja kun Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusta kasattiin.

Hallituksen koossa pysymisessä strategista hallitusohjelmaa tärkeämpää on Backmanin mielestä hallitukseen lähtevien puolueiden keskinäinen luottamus. Se on liima, joka pitää hallituksen koossa.

Jos luottamusta ei ole, laajassa hallituspohjassa joudutaan yksityiskohtaisiin hallitusohjelmakirjauksiin. Ja niistä pidetään viimeiseen saakka tiukasti kiinni.

– Hallitusohjelma on kuin Pandoran lipas. Kukaan ei halua sitä avata. Jos sen avaa, kaikki sovitut asiat ovat taas auki. Silloin menee myös keskinäinen luottamus, sanoo Backman.

Hallitustunnustelija haluaa samaa arvomaailmaa edustavat hallitukseen

Antti Rinteen tehtävää hallituksen muodostajana Backman pitää haastavana.

– Kun kokoonpanoon tulee väistämättä puolueita sekä vasemmistosta että oikeistosta, hallituspolitiikan yhteiseen suureen linjaan ei ole luottamusta. Siksi tunnustelijan kysymykset ovat - ainakin osittain - varsin yksityiskohtaisia, Backman arvioi.

Ensi vaiheessa Rinne todennäköisesti kysyy sdp:n vaalikeskusteluissa esiin nostamista teemoista. Siinä on hallitusneuvottelijan suuri valta.

Se, missä määrin vastaukset muuttuvat hallitusohjelman rungoksi, riippuu mukaan lähtevien puolueiden keskinäisistä neuvotteluista.

– Uskoisin, että Antti Rinteen ensimmäiset kysymykset ovat arvopohjaisia. Hän hakee saman arvomaailman puolueita, sanoo Jouni Backman.

Näin Antti Rinteen pitäisi kysyä maahanmuutosta, talouspolitiikasta, ulkopolitiikasta ja ilmastopolitiikasta

Maahanmuutto

Mitkä ovat mielestänne keskeiset keinot luoda kasvua ja hyvinvointia edistävää maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa? Mitkä ovat keskeiset keinot varmistaa, että eri maahanmuuttajaryhmät, mukaan luettuna lapset, nuoret ja perheet, ovat yhdenvertainen osa suomalaista yhteiskuntaa sen eri osa-aluilla? Näettekö maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisen ja osaamisen tehokkaamman hyödyntämisen yhtenä keskeisenä koulutus- työllisyys- ja elinkeinopolitiikan tavoitteena? Tuleeko työvoiman, erityisasiantuntijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuuttoa edistää tukemaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä elinkeino- ja innovaatiotoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä?

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Talous- ja veropolitiikka

Miten kokonaisveroasteen tulisi kehittyä tulevien neljän vuoden aikana? Minkälaisia muutoksia eri veromuotojen kesken tulisi tavoitella, satojen miljoonien tarkkuudelle.

Millä keinoin työllisyysastetta nostetaan ja mille tasolle vuoteen 2023 mennessä. Arvioikaa tavoittelemienne toimenpiteiden vaikutuksia työllisyysmäärinä?

Olisiko tarpeen hallitusneuvotteluissa hahmotella ja sopia talouspolitiikan päälinjasta (verotuksen taso, julkisen talouden yli/alijäämä jne.) erilaisten talouden kehitysurien mukaisesti? Esimerkiksi, jos talouskasvu on 2019–2023 keskimäärin 0 % vuodessa, 2 % vuodessa tai 4 % vuodessa.

Pääekonomisti Ralf Sund, STTK

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Mikä on puolueenne suhtautuminen nykyiseen puolustusyhteistyölinjaan ja miten näette Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden? Mikä on näkemyksenne puolustusmäärärahojen nykytasoon ja sitoudutteko korvaamaan nykyisten hävittäjien suorituskyvyn täysimääräisesti? Tuleeko Suomen nostaa kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bkt:sta tällä vaalikaudella? Tuleeko Suomen edelleen sitoutua EU:n yhteisiin Venäjä-linjauksiin? Miten parantaisitte Suomen kyberturvallisuuden johtamista ja koordinointia?

Tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti

Mitkä ovat keskeiset haasteet EU:n kehityksessä lähivuosina ja minkälaisia ratkaisuja Suomen tulisi esittää niihin vastaamiseksi? Miten Suomen tulisi toimia tilanteessa, jossa jokin jäsenmaa rikkoo toistuvasti ja systemaattisesti EU:n perusarvoja? Miten Suomen tulisi suhtautua meneillään olevaan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen rapautumiseen ja mihin kansainvälisen politiikan kenttään Suomen huomion tulisi erityisesti kiinnittyä tässä suhteessa? Mitkä ovat Suomen keskeiset kansainväliset viiteryhmät ja mitä pääasiallisia tavoitteita Suomen tulisi asettaa suhteiden kehittämiselle niiden kanssa?

Miten muotoilette Suomen turvallisuuspolitiikan päälinjat tulevaa hallituskautta ajatellen ja miten Suomen tulisi kehittää suhdettaan Natoon? Miten näette Yhdysvaltain roolin merkityksen Euroopan turvallisuuden kannalta?

Johtaja Teija Tiilikainen, Ulkopoliittinen instituutti

Ilmastopolitiikka

Suomen Ilmastopaneelin linjauksen mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali 2035 (päästöt ja nielut tasapainossa). Viime joulukuussa kahdeksan puoluetta muodosti parlamentaarisesti yhteisen linjauksen, jolla Suomi pyrkii 1,5°C tavoitteen mukaiselle päästövähennyspolulle. Hallitustunnustelijan pitäisi selvittää, onko kukin puolue valmis hyväksymään Suomen Ilmastopaneelin linjauksen ylätason politiikkatavoitteeksi, sekä onko puolue valmis hallitustyössä sitoutumaan parlamentaarisen ilmastolinjauksen taakse. Onko puolue tämän linjauksen mukaisesti sitoutunut tukemaan tulevalla EU-puheenjohtajakaudella EU-tason päästövähennystavoitteiden kiristämistä ja maankäyttösektorin nielupolitiikan vahvistamista? Lisäksi puolueilta pitäisi pyytää esityksiä, millä sektoreilla puolue näkee ensisijaisesti potentiaalia 1,5°C tavoitteen mukaisille päästövähennyksille. Mitä muutoksia ohjauskeinoihin puolue esittää päästövähennysten tehostamiseksi? Nielujen osalta pitäisi puolueilta kysyä, ovatko ne valmiita muokkaamaan maataloustukijärjestelmää, jotta maatalousmaiden päästöjä saataisiin vähennettyä viljelytapoja muuttamalla. Lisäksi pitäisi tiedustella valmiutta laskea Energia- ja ilmastostrategiaan kirjattua hakkuutavoitetta metsien hiilinielun voimistamiseksi. Olisiko puolue tähän liittyen valmis kehittämään ohjauskeinoa/tukimuotoa, jolla metsänomistajia kannustettaisiin lieventämään hakkuita ja pidentämään kiertoaikoja?

Yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski, Helsingin yliopisto, Suomen ilmastopaneelin jäsen

Pidättekö mahdollisena, että Suomi kieltää tällä vaalikaudella sellaisten henkilöautojen ensirekisteröinnin liikennekäyttöön, joiden ominaispäästöt ovat yli 130 gCO2/km? Toivotteko, että Suomi tekee tämän riippumatta siitä, onko auto tuotu maahan uutena vai käytettynä?

Pidättekö oikeana, että maantieliikenteen polttoaineita verotetaan tuntuvasti, mutta lentoliikenteen polttoaine on verotonta?

Ympäristönsuojelun professori (emeritus) Pekka Kauppi, Helsingin yliopisto