Suomessa on yhä työmaita, joilla altistutaan myrkylliselle asbestille vailla suojavarusteita. Puutteita on lisäksi remontti- ja purkutöitä edeltävissä asbestikartoituksissa sekä työmaiden ilmoittamisessa viranomaisille.
Työsuojeluviranomaisen puhelin soi asbestiasioissa päivittäin, kertoo tarkastaja Mikko Mäkelä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Remonttirakennusten asukkaita huolettaa useimmiten se, ettei rakennuttajalta saa nyhdettyä vastausta siitä, onko asbestikartoitus tehty. Työntekijät soittavat epäillessään purkavansa tietämättään asbestia.
– Asbesti on päivystävää tarkastajaa eniten työllistävä asia, Mäkelä toteaa.
Asbestityömaiden villi länsi sijaitsee Etelä-Suomessa, missä tehdään vuosittain noin 1 500–2 000 aloitusilmoitusta asbestipurkutöistä. Työmaiden todellinen määrä on Mäkelän mukaan suurempi.
Lain vaatima asbestikartoitus jää rakennuttajalta hänen mukaansa ”valitettavan usein” teettämättä. Jos kartoitus puuttuu, yritys lähtee urakkaan tietämättä mahdollisista myrkyistä.
Mäkelä toteaa, että rakennuttajien lisäksi rakennusyritysten tulisi terästäytyä.
– Hälytyskellojen pitää soida, jos kartoitusta ei ole tehty, mutta rakennuskanta on sen ikäistä, että asbestimateriaaleja on vielä käytetty.
Kartoituksista luistetaan rahan takia: jos asbestia löytyy, remontin hinta nousee. Myös kiire, tietämättömyys ja huolimattomuus ovat Mäkelän mukaan syitä laiminlyönteihin.
Ongelmiin on törmätty myös esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Sen vastuualueella aloitusilmoituksia tehdään noin 500 vuodessa.
– Töitä on vähemmän, joten kiinnijäämisen riski on suurempi. Toisaalta esimerkiksi kylpyhuone- ja keittiöremonteissa kartoitus jää usein teettäjältä tekemättä, kertoo tarkastaja Hannu Kemppainen.
Rakennusliitolle ilmoitetaan työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläisen mukaan puutteellisista tai ilmoittamattomista asbestityömaista kuukausittain, jopa viikoittain.
Yleinen tilanne on, että työt ovat jo alkaneet, kun herää epäily, ettei purkuyhtiöllä ole valtuutusta asbestipurkuun tai työntekijöillä vaadittavaa koulutusta. Asbestikartoitusten joukossa on Jääskeläisen mukaan ollut ”äärettömän huonotasoisia”.
– Niitä on pystynyt tekemään vähän minkä tasoinen konsulttiyritys tahansa.
Työnantajan kuuluu ilmoittaa asbestille altistuvista työntekijöistä työterveydenhuollolle, joka seuraa heidän terveydentilaansa. Asbestitöiden loputtua päätetään mahdollisesta jatkoseurannasta.
Purkajat tulisi ilmoittaa myös syöpää aiheuttaville aineille altistuneiden ASA-rekisteriin, jota käytetään muun muassa tutkimukseen.
Vuonna 2010 ASA:an rekisteröitiin tuhat uutta asbestialtistunutta. Jääskeläisen korvaan luku kuulostaa pieneltä.
Asbestialtistuvaa työntekijää ei tarvitse rekisteröidä, jos työ kestää alle tunnin. Työterveyslaitoksen ylilääkäri Panu Oksan mukaan on mahdollista, että urakoita pätkitään rekisteröinnistä luistamiseksi.
Asbesti kiellettiin Suomessa kokonaan vuonna 1994. Purkutöihin osallistuville se kuitenkin aiheuttaa uusia sairastumisia. Suomessa purkutyöstä aiheutuneita asbestisairastumisia on diagnosoitu yksi. Sairauksien ilmeneminen voi viedä vuosia.
TS–STT
